Hankkeen tyyppi:  Kulttuurilaitos 

Arkkitehtitoimistot: Arkkitehtitoimisto ALA 

Päärahoittaja: Helsingin kaupunki 

Valmistumisvuosi: 2018 

Materiaalit: Puu, lasi ja betoni 

Pinta-ala: 17 100 m² 

Palkinnot:

• 2019 Public Library of the Year 
• Vuoden Teräsrakenne 2018 
• People’s Choice award AZ Awards 2019 
• European Steel Design Award 2019 
• Best in Heritage Project of Influence Award 2020
• EUmies Awards ‑ehdokkuus 2019 

Taustatietoja kaupungista/alueesta

Hankkeen tavoitteena oli alun perin luoda rakennus, joka toimii kaupunkitilana kaupunkiympäristön sydämessä ja jota luonnehtivat avoimuus yleisölle, turvallisuus ja maksuton pääsy. 

Oodin sijainti Eduskuntataloa vastapäätä on strateginen, ja se valittiin tarkoituksella symboloimaan hallinnon ja kansan yhteyttä. Valittu paikka sijoittaa uuden kirjaston kaupungin kulttuuriseen keskiöön useiden muiden huomattavien kulttuurilaitosten läheisyyteen. 

Helsinki käynnisti tulevan kirjaston suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun, jossa korostettiin kestävyyttä ja sulautumista kaupunkiympäristöön. 

Ratkaisu

Nimi ”Oodi” valittiin ajatuksella, että kirjasto on kiitollisuuden- ja kunnianosoitus kaupungille ja sen asukkaille. Nimi kuvastaa kirjaston roolia kulttuurin, tiedon ja demokratian ylistyksenä. 

Rakenteellisesti kirjasto muodostuu pääosin julkisista tiloista, ja sen palveluvalikoima on laaja. Kävijät voivat osallistua lukuisiin aktiviteetteihin ja harrastaa monia asioita. Kirjasto on jatkuvasti kehittyvä foorumi, jossa sekä Helsingin asukkaat että vierailijat voivat oppia uutta ja kasvaa henkisesti. 

Rakennesuunnitelmassa kirjaston toiminnot on jaettu kolmelle tasolle: eloisa pohjakerros, rauhallinen ylin kerros ja välissä suljetumpi tila, jossa on monia erityistoimintoja. Suunnitelma perustuu näiden kolmen tason välisiin yhteyksiin. Rakennuksen edessä oleva aukio jatkuu sisätiloihin lasijulkisivun kautta ja yhdistyy pohjakerroksen julkisiin tiloihin.  Kolmannessa kerroksessa on säilytetty perinteisen kirjaston ilmapiiri, minkä lisäksi siellä on kansalaisparveke, josta voi katsella kaupunkimaisemaa. 

Keskimmäinen eli toinen kerros on tiloista intiimein, ja sitä verhoaa kaareutuva umpipuinen seinä. Seinää on venytetty pystysuunnassa yhteyden luomiseksi ylä- ja alapuolisiin kerroksiin. 

Hyvän laadun kriteerit (kokonaisuus, paikallisidentiteetti, monimuotoisuus, kauneus)

• Arkkitehtuurikilpailun säännöissä korostettiin voimakkaasti sitä, että tulevan rakennuksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus kaupunkiympäristönsä kanssa. Onhan Töölönlahden alue tunnettu sen tarjoamista kulttuurinähtävyyksistä ja virkistysmahdollisuuksista. 
• Rakennus on EU:n luokituksen mukaan lähes nollaenergiarakennus. Rakentamisessa käytettiin paikallisia materiaaleja ja otettiin huomioon paikalliset ilmasto-olot. 
• Palvelumuotoilun periaatteita on hyödynnetty muun muassa opasteiden ja kalusteiden suunnittelussa sekä aineiston sijoittelussa parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Kirjastotiimi osallistaa edelleen vapaaehtoisia suunniteltaessa uusia palvelukonsepteja ja tilankäytön muutoksia.  
• Tasa-arvoajattelun korostamiseksi Oodissa on otettu käyttöön sukupuolineutraalit vessat, jolloin lapsiperheidenkin on helpompi käyttää niitä. 

Hallinto ja johtaminen

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari johti pääjohtoryhmää, kun taas muilla johtoryhmillä oli käytännönläheisempi tehtävä toteutusprosessissa. 

Kirjaston henkilöstöön kuuluu nykyään 64 jäsentä, mutta myös lukuisat yksityishenkilöt pitävät osaltaan kirjaston toimintaa yllä joko suoraan tai välillisesti. 

Budjetti ja rahoitus

Varsinaiseen rakennustyöhön osoitettiin noin 93 miljoonan euron määräraha, ja rakentamista edeltävän vaiheen suunnittelu- ja hanketyöhön ja niihin liittyviin kuluihin arvioitiin lisäksi tarvittavan 2 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin rahoitusosuus hankkeessa oli 69 prosenttia, ja loput 31 prosenttia muodostui Suomen valtion rahoituksesta. 

Siirrettävissä olevat ideat

• Arkkitehtuurikilpailun arviointikriteereitä asetettaessa olisi arkkitehtonisten näkökohtien lisäksi korostettava rakennuksen todellista mukautumista sijaintiinsa kaupungissa, samoin kuin rakennuksen käyttökelpoisuutta, kestävyyttä (energiatehokkuutta) ja käytännön toteutettavuutta.  
• Asukkaiden ideat ja palaute otetaan mukaan uuden rakennuksen suunnitteluun esimerkiksi kaupunkitapahtumien, työpajojen, verkkofoorumien ja kampanjoiden avulla. 
• Annetaan mahdollisuus palvelujen ja suunnitelmien jatkuvaan kehittämiseen ja muuttamiseen esimerkiksi pilottihankkeiden osallistavan budjetoinnin kautta.