”Zdravljica” on slovenialaisen runoilijan France Prešerenin vuonna 1844 kirjoittama runo. Se julkaistiin vasta vuonna 1848 sen jälkeen, kun sensuuri oli lakkautettu Habsburgien monarkiassa osana kansojen kevättä. Sloveeniksi kirjoitettu runo on vaikuttanut Slovenian identiteetin kehittymiseen ja yleisemmin sananvapauden edistämiseen. Zdravlijca-runon pysyvä merkitys kävi ilmi vuonna 1944, kun natseja ja fasismia vastustavat partisaanit painattivat runon uudelleen. Sitä laulettiin myös useissa yhteyksissä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Slovenian itsenäisyyteen johtaneen demokratisoitumiskehityksen aikana.

Runon seitsemäs säkeistö valittiin vuonna 1991 Slovenian uuden tasavallan kansallislauluksi. Säkeistössä ilmaistaan ihanteena ajatus kaikkien kansakuntien rauhanomaisesta rinnakkaiselosta. Lainaus runosta on myös Slovenian 2 euron kolikon kansallisella puolella, ja se on lisäksi kaiverrettu muistomerkkiin, joka pystytettiin vuonna 2008 EU:n neuvoston Justus Lipsius -rakennuksen edustalle Brysselissä Slovenian EU-puheenjohtajuuskaudella.

Zdravljica-runo edustaa vuotta 1848 – kansojen kevättä tai vallankumousvuotta, joka oli merkittävä liike Euroopan historiassa. Kaikkialla Euroopassa näkyi tuolloin kansallisella tai vähemmistökielellä kirjoitetun kirjallisuuden merkitys kansallistunteen herättäjänä sekä sensuurin poistoa ja sananvapautta koskevina vaatimuksina. Runon kirjoittajan, France Prešeren kirjalliset saavutukset ovat erittäin merkittäviä Slovenian kansakunnan luomisessa kielen ja kirjallisuuden avulla, mutta runolla myös edistettiin kansakuntien rauhanomaisen rinnakkaiselon sanomaa.

Runo sai myönteisen vastaanoton ja levisi käännöksinä ympäri Eurooppaa Saksaan 1860-luvulla ja Pohjoismaihin 1880-luvulla. Runo käännettiin englanniksi ja muillekin kielille 1900-luvun puolivälissä, minkä ansiosta se on laajalti tunnettu. Runossa edistetään kansainvälistä osallistavaa henkeä, mikä on harvinaista kansallishymneissä.