Euroopan unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti sitoutunut edistämään Euroopan monimuotoista kulttuuria kansainvälisissä suhteissaan. EU on osapuolena kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyssä Unescon yleissopimuksessa, joka on alan tärkein säädös.

Kulttuurin edistäminen keskeisenä osana EU:n kansainvälisiä suhteita on ollut vuodesta 2007 lähtien yksi kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman kolmesta päätavoitteesta. Tämä sitoumus uudistettiin vuonna 2018 osana Euroopan uutta kulttuuriohjelmaa.

EU:n ulkoinen kulttuuristrategia

Tehokkaan kulttuurisuhteita koskevan strategian laatimiseksi Euroopan komissio

• toteutti kulttuuri-instituuttien ja -organisaatioiden tuella laajamittaisen kartoitus- ja kuulemisprosessin 54 maassa kulttuuria EU:n ulkosuhteissa koskevan valmistelutoimen yhteydessä. Prosessin tuloksena laadittiin useita maakohtaisia raportteja ja loppuraportti sekä suosituksia siitä, miten kulttuuria koskevaa strategista lähestymistapaa voitaisiin kehittää EU:n tasolla
• pyysi keskeisiltä sidosryhmiltä näkemyksiä lisäarvosta, mahdollisista tavoitteista ja periaatteista, jotka tukevat strategisempaa lähestymistapaa kulttuuriin unionin ulkosuhteissa.

Tämän pohjalta julkaistiin yhteinen tiedonanto ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”, joka on EU:n kansainvälisen kulttuuriyhteistyön kulmakivi. Strategialla on kolme päätavoitetta:

1. Kulttuurin ja luovuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisessä

Kulttuuri edistää osallistavaa kasvua ja työpaikkojen luomista, ja luovien tuotteiden kansainvälinen kauppa on kasvanut edelleen viime vuosina taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta.

2. Rauhan edistäminen ja radikalisoitumisen torjunta kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla

Kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla voidaan rakentaa ja edistää ymmärrystä yhteiskuntien sisällä ja niiden välillä. Se auttaa osoittamaan kulttuurisen monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien arvon.

3. Kulttuuriperintöä koskevan yhteistyön vahvistaminen

Kulttuuriperintö on tärkeä kulttuurisen monimuotoisuuden ilmentymä, jota on syytä suojella. EU voi merkittävällä tavalla edistää kulttuuriperinnön suojelua kaikkialla maailmassa tarjoamalla koulutusta, taitojen kehittämistä ja tietämyksensiirtoa kumppanimaille.

Uuden strategian onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki sidosryhmät sitoutuvat siihen ja osallistuvat siihen aktiivisesti. Sidosryhmiä ovat

• kumppanimaiden hallitukset
• paikalliset kulttuurijärjestöt ja kansalaisyhteiskunta
• Euroopan komissio
• Euroopan ulkosuhdehallinto
• Euroopan parlamentti
• EU:n muut toimielimet
• EU:n jäsenvaltiot ja niiden kulttuuri-instituutit. 

Useat toimijat ovat tämän kehyksen innoittamina pyytäneet strategisen lähestymistavan soveltamista kulttuuriin EU:n ulkosuhteissa:

• EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet neuvoston päätelmät EU:n strategisesta lähestymistavasta, neuvoston päätelmät kulttuurista EU:n ulkosuhteissa ja neuvoston päätelmät kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta. Neuvoston nykyisessä kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2023–2026 kansainväliset kulttuurisuhteet muodostavat yhden kuudesta prioriteetista.
• EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kulttuuridiplomatia on määritetty uudeksi EU:n yhteisten ulkoisten toimien alueeksi. Uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa tunnustetaan kulttuurin rooli merkittävänä osatekijänä ja mahdollistajana.
• Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta ja sen valmistelutoimet tällä alalla.
• Kansalaisyhteiskunta ja erityisesti ”More Europe” ‑aloite.

Alueellinen yhteistyö

EU edistää kulttuuriyhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua EU:n ulkopuolisten maiden kanssa alueellisten ryhmien ja kansainvälisten organisaatioiden kautta sekä suhteissaan yksittäisiin maihin.

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat

EU:n Luova Eurooppa ‑ohjelmalla tuetaan Euroopan kulttuurialaa ja luovia aloja. Koko alue osallistuu Luova Eurooppa ‑ohjelman kulttuuria koskevaan alaohjelmaan.

Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA) tuetaan Länsi-Balkanin maita EU:hun liittymiseen valmistautumisessa ja helpotetaan rajat ylittävää yhteistyötä. Välineellä annetaan sekä kahdenvälistä että alueellista tukea. Esimerkkejä tähän välineeseen kuuluvista toimista ovat Länsi-Balkanin maiden kanssa toteutettavia kulttuuriyhteistyöhankkeita koskeva ehdotuspyyntö sekä EU:n ja Unescon yhdessä toteuttama hanke, joka koskee kulttuuriesineiden laittoman kaupan yhteistä torjuntaa Länsi-Balkanilla.

Teknisen avun ohjelma (TAIEX) ja twinning-ohjelma.

Interreg B ‑aloite, jolla tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä. Kolme sen ohjelmista kattaa osittain Länsi-Balkanin alueen (ADRION, DANUBE sekä Balkanin ja Välimeren aluetta koskeva ohjelma).

Euroopan naapurimaat

Kulttuuriyhteistyö on osa Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP), joka kattaa seuraavat maat: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Moldova, Palestiina, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Kulttuurihankkeita rahoitetaan eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI).  Tähän välineeseen kuuluu kahdenvälisiä, alueellisia ja rajat ylittäviä yhteistyöohjelmia, TAIEX-ohjelma ja twinning-ohjelma.

EU:n Luova Eurooppa ‑ohjelmassa (2014–2020) kehitettiin yhteistyötä sallimalla maiden täysipainoinen osallistuminen sillä ehdolla, että tarvittavat edellytykset täyttyivät. Armenia, Georgia, Moldova, Tunisia ja Ukraina liittyivät ohjelmaan.

Eteläinen kumppanuus

EU:n suhteita alueeseen ohjaavat kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus, EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia ja tarkistettu Euroopan naapuruuspolitiikka. Eteläistä aluestrategiaa vuosille 2014–2020 koskevassa asiakirjassa mainitaan kumppanuuden rakentaminen yhdeksi strategian tavoitteista. Tarkoituksena on tukea erityisesti kansalaisyhteiskuntaa ja parantaa varsinkin nuorten mahdollisuuksia vaihtotoimintaan ja ihmisten välisiin yhteyksiin. Yksi eteläistä aluetta koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman painopisteistä oli selviytymiskyvyn kehittäminen ja vakauden edistäminen. Tähän kuuluivat myös kulttuuri ja nuoriso.

Tämän seurauksena alettiin rahoittaa uutta ohjelmaa, jolla tuetaan nuoria ja kulttuuria eteläisellä naapurialueella. Nuorisoa koskevassa ohjelman osassa edistetään nuorten aktiivista osallistumista osallistavien ja demokraattisten yhteiskuntien rakentamiseen SAFIR-hankkeen kautta. Kulttuuria koskevassa ohjelman osassa tuetaan kulttuuria työllisyyden, demokratisoitumisen, suvaitsevaisuuden ja selviytymiskyvyn edistäjänä alueella. Ennen vuotta 2018 alueellisen Med Culture ‑ohjelman kautta tuettiin yhdeksää eteläisen Välimeren alueen kumppanimaata kulttuuripolitiikan ja -käytäntöjen kehittämisessä ja parantamisessa.

Itäinen kumppanuus

EU:n itäinen kumppanuus tarjoaa puitteet kulttuuriyhteistyölle monenvälisessä foorumissa 4, joka käsittelee ihmisten välisiä yhteyksiä.

EU4Culture-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kulttuurin, talouskasvun sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja kokemusten edistämisen välisiä yhteyksiä.

Itäisen kumppanuuden kulttuuriohjelmalla tuettiin kumppaneiden pyrkimyksiä uudistaa kulttuuripolitiikkaansa hallinnon tasolla ja autettiin parantamaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden ammattitaitoa. Valmiuksien kehittämistä koskevien toimien lisäksi ohjelmasta tuettiin lukuisia hankkeita, joissa keskityttiin kulttuuripolitiikan uudistamiseen.

Kehitysmaat

Kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaan. Niiden tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä todellisuutta kaikille.  Kulttuuri edistää useiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Koska kulttuuri on sekä mahdollistaja että tärkeä tekijä inhimillisessä kehityksessä, sillä voidaan edistää

• talouskasvua ja työpaikkojen luomista
• kulttuurienvälistä vuoropuhelua
• ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen kunnioittamista
• aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittämistä
• konfliktien ennaltaehkäisyä
• sosiaalista osallisuutta.

EU on kehityspolitiikkaa koskevan konsensuksensa mukaisesti sisällyttänyt kulttuurialan toimet suureen osaan kehitystyötään. Euroopan unioni on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksensä puitteissa investoinut 300 miljoonaa euroa toimiin, joilla kehitetään kulttuurialan kumppanuuksia koskevaa yhteistyötä, erityisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen, Euroopan naapuruusvälineen, Euroopan kehitysrahaston ja Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta. 

Viimeaikaiset hankkeet ovat koskeneet kulttuuriperinnön kunnostamista ja matkailua, työllistymismahdollisuuksien edistämistä ja taitojen kehittämistä, tukea kulttuurialalle ja luoville aloille ja niiden sosioekonomiseen kehitykseen tähtäävälle hallintotavalle, sekä kulttuurienvälistä vuoropuhelua, ilmaisunvapautta ja kulttuurisia oikeuksia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, suvaitsevaisuuden, aktiivisen kansalaisuuden, rauhan ja vakauden edistämiseksi.

Rahoitusta saadaan muun muassa uudesta kulttuurialan elinkelpoisuutta edistävästä AKT:n ja EU:n kulttuuriohjelmasta (40 miljoonaa euroa), luovien alojen rahoitusta koskevasta CREATIFI-aloitteesta (20 miljoonaa euroa), Karibian kulttuuriperintöä koskevasta yhteistyöohjelmasta Transculturasta (15 miljoonaa euroa) sekä muista ohjelmista.

Euroopan komissio järjesti Brysselissä 16.–18. kesäkuuta 2019 kansainvälisen ”Culture for the Future” ‑keskustelutilaisuuden, jossa hyväksyttiin kulttuurimanifesti ”Manifesto Culture for the Future - A vision of creativity, innovation & dialogue for inclusive development”.

Strategiset kumppanit

Lisäksi EU:lla on kymmenen strategista kumppanuutta seuraavien maiden kanssa: Brasilia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Intia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Venäjä ja Yhdysvallat.

Etelä-Korea

EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen puitteissa tehtiin vuonna 2009 EU:n ja Etelä-Korean kulttuuriyhteistyötä koskeva pöytäkirja. Pöytäkirjassa vahvistetaan puitteet, joissa osapuolet tekevät yhteistyötä helpottaakseen kulttuuritoimintojen, -hyödykkeiden ja -palvelujen vaihtoa, myös audiovisuaalialalla, ja parantaakseen tällaisen vaihdon edellytyksiä.

EU ja Etelä-Korea ovat perustaneet pöytäkirjan mukaisesti kulttuuriyhteistyökomitean valvomaan pöytäkirjan täytäntöönpanoa. Kokouksia pidetään kerran vuodessa vuorotellen EU:ssa ja Etelä-Koreassa. Niissä on keskitytty yhteistyöhön, joka koskee esittäviä taiteita (EU kunniavieraana Soulin vuoden 2018 esittävän taiteen markkinoilla), arkkitehtuuria (Young Talent Architecture Award), kaupunkien välistä yhteistyötä (Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelma), kulttuuriperintöä ja audiovisuaalialaa.

Kiina

Kiinan kanssa on järjestetty kulttuuria koskevaa yhteistyötä pääasiassa EU:n ja Kiinan kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun puitteissa. Viimeisimpään vuoropuhelutapahtumaan vuonna 2017 kuului foorumi, jossa käsiteltiin Euroopan kulttuuripääkaupunkien ja Itä-Aasian kulttuurikaupunkien välistä yhteistyötä EU:n tekemän selvityksen pohjalta.

Muita aloitteita Kiinan kanssa ovat

• EU:n ja Kiinan kauppahanke II, jolla tuettiin kulttuurialaa ja luovia aloja koskevaa poliittista vuoropuhelua vaihtamalla parhaita käytäntöjä
• EU:n ja Kiinan välisen kulttuurimaiseman ja luovan maiseman yhteinen kartoitus.

Kansainväliset organisaatiot

Unesco

EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat vuonna 2005 tehdyn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen osapuolia. Yleissopimus toimii kehyksenä EU:n kulttuuripolitiikalle sen ulkosuhteissa, mukaan lukien kauppa ja kehitysyhteistyö.

EU ja Unesco antoivat yhteisen julkilausuman, jossa vahvistettiin yhteiset arvot, kuten ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ennen kaikkea oikeus sananvapauteen. Unesco oli kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aktiivinen kumppani, ja se toteuttaa parhaillaan useita kulttuuriperintöä koskevia EU:n hankkeita.    

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvosto on EU:lle tärkeä kansainvälinen kumppani erityisesti kulttuuriperinnön alalla. Euroopan neuvosto oli myös kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aktiivinen kumppani. Käynnissä oleviin yhteishankkeisiin kuuluu muun muassa ”The Faro Way: enhanced participation in cultural heritage”, jolla edistetään kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen (Faron puiteyleissopimus, 2005) ja Euroopan kulttuuriperintöpäivien periaatteita.

Kulttuuri ja kauppa

Komissio varmistaa, että kulttuurinäkökohdat otetaan huomioon kaikissa EU:n monenvälisissä ja kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa ja että audiovisuaaliset palvelut jätetään tällaisten neuvottelujen ulkopuolelle.
EU on esimerkiksi liittynyt kulttuuriyhteistyötä koskevaan pöytäkirjaan CARIFORUM-valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talouskumppanuussopimuksen puitteissa. Pöytäkirjan tavoitteena on edistää kulttuuri- ja audiovisuaalialan vaihtoa erityisissä yhteistyöpuitteissa Unescon yleissopimuksen keskeisten määräysten mukaisesti (16 artikla, joka koskee kehitysmaiden taiteilijoiden ja kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen erityiskohtelua).
Euroopan komissio tukee kulttuuri- ja audiovisuaalialan hankkeita EU:n ulkopuolisten maiden kanssa Luova Eurooppa -ohjelman kautta.

Monialaiset aloitteet – EU:n johtamat kulttuurifoorumit ja -palkinnot

EUNIC (EU:n kansalliset kulttuuri-instituutit) toteuttaa European Spaces of Culture ‑hankkeen valmistelutoimia. Tavoitteena on löytää innovatiivisia yhteistyömalleja eurooppalaisten ja paikallisten toimijoiden välille kolmansissa maissa ja tukea paikalliseen toimintaympäristöön liittyviä kulttuurihankkeita. Esimerkiksi ”The Grid” -hanke Yhdysvalloissa toteutetaan Piilaakson EUNICin, EU:n Washington D.C:n ‑edustuston ja useiden kumppanien välisenä yhteistyönä. ”The Grid” ‑hankkeessa sisällytetään taideajattelu uuden teknologian kehittämiseen ja käynnistetään keskustelua Euroopasta, Piilaaksosta ja muualta tulevien taiteilijoiden, teknologian tuntijoiden ja poliittisten päättäjien välillä. ”Urban-Cult Lab’Africa” ‑hanke kokoaa Länsi-Afrikassa kuusi fablab-työpajaa eli digitaalisen pienvalmistuksen työskentelytilaa yhteen suunnittelemaan kulttuuritapahtumia, kuten taiteilijaresidenssejä, live-tapahtumia ja näyttelyjä.

EU:n kulttuuridiplomatian foorumi perustettiin antamaan ulkoista kulttuuripolitiikkaa koskevaa neuvontaa, helpottamaan verkostoitumista, toteuttamaan toimia kulttuurialan sidosryhmien kanssa ja kehittämään kulttuurialan johtajuutta koskevia koulutusohjelmia. Kulttuuridiplomatian foorumista neljän vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella käynnistettiin huhtikuussa 2020 kulttuurisuhteita käsittelevä foorumi, jolla on maailmanlaajuinen ulottuvuus. Foorumin toteutti Goethe-instituutin johtama yhteenliittymä, johon kuuluivat esittävien nykytaiteiden kansainvälinen verkosto IETM (International network for contemporary performing arts), Sienan yliopisto ja Euroopan Kulttuurisäätiö.

Mies van der Rohe ‑säätiö järjestää Luova Eurooppa ‑ohjelman tuella nuorten kykyjen arkkitehtuurikilpailun (Young Talent Architecture Awards, YTAA), johon voivat osallistua myös tietyt Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat. Palkinnolla annetaan tunnustusta vastavalmistuneille lahjakkaille arkkitehdeille ja kaupunki- ja maisemasuunnittelijoille ja helpotetaan vuorovaikutusta heidän ja alan tärkeimpien eurooppalaisten sidosryhmien välillä.

Myös EU:n edustustot ja toimistot ovat ratkaisevan tärkeitä kumppaneita yhteistyön ja kumppanuuksien rakentamisessa kulttuurialan sidosryhmien kanssa maissa, joissa ne sijaitsevat.   EU:n edustustot voivat auttaa tunnistamaan paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia. Ne varmistavat, että toimet sopivat paikalliseen kulttuuriympäristöön ja että paikallinen väestö saadaan mukaan toimintaan. Samalla ne huolehtivat siitä, että toimet palvelevat EU:n strategisia tavoitteita. EU:n edustustojen kulttuuriyksiköille annetaan koulutusta, joka koskee kehityspolitiikan ja ulkosuhteiden kulttuurista ulottuvuutta, jotta parhaista käytännöistä tiedottaminen olisi mahdollisimman tehokasta. 

Tuleva naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) on EU:n tärkein rahoitusväline, jolla edistetään köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä, vaurautta, rauhaa ja vakautta vuosina 2021–2027. Välineellä annetaan tukea myös kulttuurialalle ja luoville aloille.

Luova Eurooppa ‑ohjelma on ainoa EU:n ohjelma, jossa keskitytään yksinomaan kulttuurialan ja luovien alojen tukemiseen. Sen puitteissa voidaan jossain määrin tehdä yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa vuosina 2021–2027.