Miksi sosiaalinen yhteenkuuluvuus on elintärkeää Euroopalle?

Useista kriiseistä selviytyneen Euroopan haasteina ovat kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus, väestön monimuotoisuus, populismi, radikalisoituminen ja muut uhat. Kulttuurin tukeminen kuuluu olennaisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamiseen. Kulttuurilla on tärkeä rooli konfliktien välttämisessä ja ratkaisemisessa. Se on paras mahdollinen tapa kommunikoida kielimuurien yli, antaa ihmisille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja tukea sosiaalista yhteenkuuluvuutta muun muassa pakolaisten, muiden maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Se ehkäisee ihmisten kulttuuri-identiteetistä, sosioekonomisesta asemasta, iästä ja muista tekijöistä johtuvaa syrjäytymistä.

Kulttuuritoimintaan osallistuminen parantaa myös terveyttä ja hyvinvointia. Asuminen Euroopan kulttuuriperintöön liittyvien paikkojen lähellä voi parantaa elämänlaatua, ja kulttuuripalvelujen saatavuus on yksi psykologisen hyvinvoinnin tärkeimmistä taustatekijöistä.

Euroopan komission rooli

Euroopan komissio pyrkii lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukemalla kulttuuria ja kulttuurielämää ja parantamalla kulttuuripalvelujen saatavuutta. Samalla se edistää kansalaisten osallistumista ja kulttuurialoitteita sekä lisää ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokraattista tietoisuutta.

Komission tämän alan politiikkatoimissa ja aloitteissa kiinnitetään erityistä huomiota muita heikommassa asemassa olevien ryhmien etuihin ja tarpeisiin. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi nuoret, vanhemmat sukupolvet, vammaiset, maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaiset henkilöt sekä köyhyydessä tai aineellisessa puutteessa elävät ihmiset.

Jotta yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia koskevilla käytännöillä saavutettaisiin parhaat mahdolliset tulokset, komissio kannustaa yhteistyöhön muiden alojen, kuten koulutuksen, sosiaalihuollon, terveydenhuollon, tieteen ja teknologian sekä alue- ja kaupunkikehityksen kanssa.

EU:n tuki kulttuurille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle

Menneestä oppiminen

Euroopan komissio on toteuttanut monia aloitteita, joissa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus on valjastettu sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Komissio on vuodesta 2008 lähtien määrittänyt sosiaalisen yhteenkuuluvuuden yhdeksi kulttuuripolitiikkansa painopisteistä. Tässä yhteydessä voidaan tuoda esiin Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi (2008) ja Platform for Intercultural Europe -foorumi (2008–2013).

Lisäksi komissio kutsui vuosina 2017–2019 koolle avoimeen koordinointimenetelmään kuuluvan EU:n jäsenmaiden asiantuntijaryhmän, joka laati poliittisia päättäjiä ja kulttuurilaitoksia varten suuntaviivat johtoajatuksella ”Sosiaalisesta osallisuudesta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen: kulttuuripolitiikan rooli” (2019).

Vuosina 2016–2017 Euroopan komissio kutsui koolle toisen avointa koordinointimenetelmää hyödyntävän ryhmän keskustelemaan maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamisesta yhteiskuntaan taiteen ja kulttuurin avulla.

Toinen tärkeä asiakirja, jossa käsitellään julkisten kulttuurilaitosten tehtävää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä, on ”Report on the Role of Public Arts and Cultural Institutions in the Promotion of Cultural Diversity and Intercultural Dialogue” (2012–2014). Raportin tarkoituksena on auttaa asianomaisia julkisia kulttuurilaitoksia, taiteilijoita ja yhteisöjä sekä poliittisia päättäjiä valjastamaan kulttuurin tarjoamat mahdollisuudet kaikkien hyödyksi.

Valmistautuminen tulevaan

Vuonna 2018 hyväksytty Euroopan uusi kulttuuriohjelma on vahvistanut kulttuuripolitiikan sosiaalista ulottuvuutta entisestään.

Koronaviruspandemian ja sen arkielämään aiheuttamien valtavien vaikutusten vuoksi Euroopan unioni on alkanut kiinnittää enemmän huomiota kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin ja pyrkii keskittymään siihen suuremmassa mittakaavassa ja entistä strategisemmin.

Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto järjesti jo vuonna 2020 EU-maille verkkotyöpajan, jonka aiheina olivat kulttuuri ja aktiivinen ikääntyminen sekä kulttuuri, terveys ja hyvinvointi. Tämä työpaja oli osa neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmaa 2019–2022.

Vuonna 2021 käynnistettiin valmistelutoimi Alhaalta ylös suuntautuva politiikan kehittäminen kulttuurin ja hyvinvoinnin alalla EU:ssa, jonka tavoitteena oli helpottaa tiedon ja kokemusten vaihtoa päätöksentekijöiden ja käytännön toimijoiden välillä eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. .. Euroopan parlamentti rahoittaa toimen koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston tuella.

Toimen toteuttajaksi valittiin CultureForHealth-hanke, jonka tavoitteena on saada aikaan todellinen politiikan muutos kaikilla tasoilla ja koota yhteen terveys-, kulttuuri-, koulutus- ja sosiaalialat tekemään laajaa tutkimusta, kartoittamaan nykyisiä politiikkoja ja aloitteita sekä toteuttamaan pilottihankkeita kuudessa EU-maassa. Hankkeessa julkaistiin 16. marraskuuta 2022 raportti, jossa esitellään tulokset yli 300 tieteellisestä tutkimuksesta ja yli 500 hankkeesta, joista ilmenee taiteen ja kulttuurin vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin.

Luova Eurooppa ‑ohjelma on tällä hetkellä alan hankkeiden tärkein rahoituksen lähde. Lisäksi Erasmus+ -ohjelmasta ja Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmista on rahoitettu ja rahoitetaan edelleen hankkeita, joissa yhdistyvät kulttuuri, terveys ja hyvinvointi. Esitteeseen Kulttuuri: terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä EU:ssa (julkaistu marraskuussa 2022) on koottu yhteen esimerkkejä näiden rahoitusohjelmien puitteissa toteutetuista hyvistä käytännöistä.

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti järjestivät marraskuussa 2022 myös kulttuuria, terveyttä ja hyvinvointia käsitelleen yhteisseminaarin, johon osallistui taustaltaan hyvin erilaisia puhujia eri puolilta Eurooppaa, esimerkiksi terveydenhuoltoalan ammattilaisia, kulttuurialan toimijoita, arkkitehtejä ja kuntien edustajia.

Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa

Sosiaalinen osallisuus on myös EU:n kansalaisyhteiskunnan kanssa käymän jäsennellyn vuoropuhelun asialistalla. Voices of Culture ‑ohjelmassa on käyty keskusteluja sidosryhmien kanssa seuraavista aiheista:

• kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen ja yhteisöjen tuominen yhteen kulttuurin avulla yhteisissä julkisissa tiloissa (2016)
• kulttuurin rooli pakolaisten ja maahanmuuttajien osallisuuden edistämisessä (2016)
• sosiaalinen osallisuus: kumppanuus muiden alojen kanssa (2017–2018)
• pakolaisten ja maahanmuuttajien osallistaminen kulttuurin avulla (2019)
• kulttuurin rooli Euroopan unionin kaupunkien ulkopuolisilla alueilla (2019)

Vuonna 2022 Voices of Culture -ohjelmassa keskitytään muun muassa nuorisoon, mielenterveyteen ja kulttuuriin. Yksi tätä aihetta koskevan vuoropuhelun tuloksista on raportti kulttuurialan ja luovien alojen roolista nuorten mielenterveyden parantamisessa. Raportti julkaistaan vuoden 2023 alussa. Keskustelujen tausta-asiakirja on luettavissa täällä.

Seuraavat vaiheet

Luova Eurooppa -ohjelmassa järjestetään säännöllisesti avoimia ehdotuspyyntöjä EU:ssa ja sen ulkopuolella toteutettavista hankkeista. Näillä hankkeilla voidaan esimerkiksi edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, tukea pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista ja tuoda kuuluviin fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen liittyvistä ongelmista kärsivien taiteilijoiden ja yleisöjen ääni.