Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttien osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat kumppanuuksia, jotka kokoavat yhteen yrityksiä, tutkimuskeskuksia ja yliopistoja ja joiden tavoitteena on vahvistaa kumppaneiden välistä yhteistyötä ja luoda suotuisat olosuhteet luoville ajatteluprosesseille ja kukoistavalle innovoinnille. Yhteisöt myötävaikuttavat innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen ja uuden yrittäjäsukupolven kouluttamiseen.
Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunasta tuetaan sijoitustoimintaa tutkimuksen, innovoinnin, demonstraatioiden ja digitalisaation aloilla, mukaan lukien investoinnit, jotka liittyvät uusien tuotteiden ja teknologioiden saattamiseen markkinoille. Siihen liittyy myös organisatorinen ja prosesseihin liittyvä innovointi, kuten esimerkiksi uudet ja innovatiiviset liiketoimintamallit eri aloilla. Näitä aloja ovat mm.
Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen ‑alaohjelman toimet tähtäävät tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen syventämällä koulutuksen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Luovien alojen ja kulttuurialan sidosryhmät voivat toimia kumppaneina tutkimushankkeissa, joilla halutaan vahvistaa alueellista huippuinnovointia ja ottaa mukaan eri toimijoiden ekosysteemejä, jotka voivat levittää tietoa ja kasvattaa tutkimus- ja innovointiprosesseihin osallistujien määrää.
Klusteri 5, eli ilmasto, energia ja liikkuvuus -klusteri, tukee Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita. Kulttuurialan ja luovien alojen sidosryhmät voivat osallistua
Klusteriin 3 kuuluvilla kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa ‑hankkeilla tuetaan turvallisuuteen liittyvien EU:n politiikan painopisteiden täytäntöönpanoa. Näihin kuuluu myös kyberturvallisuus, katastrofiriskien vähentäminen ja häiriönsietokyky. Kulttuurialan ja luovien alojen sidosryhmät voivat osallistua • kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan torjuntaa edistäviin tutkimushankkeisiin • kulttuuriperintökohteiden katastrofiriskien ja haavoittuvuuksien arviointiin • suuriin kulttuuritapahtumiin.
Klusterin 1 (Terveys) tavoitteena on vahvemman, osallistavamman ja demokraattisemman eurooppalaisen yhteiskunnan luominen. Päähuomion kohteena ovat keskeiset kehittyvät digitaaliset teknologiat, alat ja arvoketjut.
Osa-alueeseen ”Terveenä pysyminen nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa” liittyvissä ehdotuspyynnöissä kumppaneina voi olla mukana kulttuurialan sidosryhmiä, jotka osallistuvat terveellisempien elämäntapojen ja käyttäytymismallien edistämiseen. Ehdotuspyynnöillä voidaan tukea toimivia ratkaisuja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
Klusterilla 2 (”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”) pyritään seuraaviin seikkoihin liittyvien EU:n tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamiseen:
• demokraattisen hallintotavan ja kansalaisten osallistumisen edistäminen
• kulttuuriperinnön suojelu ja vaaliminen
• sosiaalisiin, taloudellisiin, teknologisiin ja kulttuurisiin muutoksiin reagointi ja niiden suunnan ohjaaminen.
Euroopan kalastusalueiden verkosto FARNET edistää paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita (CLLD-hankkeita), jotka saavat tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Verkosto yhdistää paikalliset kalatalousalan toimintaryhmät, sääntelyviranomaiset, kansalaiset ja EU-maiden asiantuntijat edistämään kalastuksen ja rannikkoalueiden kestävää kehitystä. Tästä aloitteesta on useasti aiemmin tuettu taiteeseen ja käsityöläisyyteen sekä kulttuuriperintöön liittyviä hankkeita.
Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla parannetaan alueiden ja yksittäisten ihmisten valmiuksia kohdata sosiaalisia ja taloudellisia sekä työllisyyteen ja ympäristöön liittyviä haasteita, joita syntyy, kun EU toteuttaa Pariisin sopimuksen mukaisesti vuoteen 2030 ulottuvia energia- ja ilmastotavoitteitaan ja ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä vuoteen 2050 mennessä. Rahastosta myönnetään räätälöityä tukea, minkä takia sillä on tärkeä asema sellaisten alueiden tukemisessa, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten.
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on EU:n tärkein rahoitusväline, jolla investoidaan ihmisiin.
ESR+:n määrärahat ovat vuosina 2021–2027 lähes 99,3 miljardia euroa. Siitä tarjotaan edelleen merkittävää tukea EU:n työllisyys-, sosiaali-, koulutus- ja osaamispolitiikkojen toteuttamiseen ja näiden alojen rakenneuudistuksiin.