Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla parannetaan alueiden ja yksittäisten ihmisten valmiuksia kohdata sosiaalisia ja taloudellisia sekä työllisyyteen ja ympäristöön liittyviä haasteita, joita syntyy, kun EU toteuttaa Pariisin sopimuksen mukaisesti vuoteen 2030 ulottuvia energia- ja ilmastotavoitteitaan ja ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä vuoteen 2050 mennessä. Rahastosta myönnetään räätälöityä tukea, minkä takia sillä on tärkeä asema sellaisten alueiden tukemisessa, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten.
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on EU:n tärkein rahoitusväline, jolla investoidaan ihmisiin.
ESR+:n määrärahat ovat vuosina 2021–2027 lähes 99,3 miljardia euroa. Siitä tarjotaan edelleen merkittävää tukea EU:n työllisyys-, sosiaali-, koulutus- ja osaamispolitiikkojen toteuttamiseen ja näiden alojen rakenneuudistuksiin.
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on osa EU:n koheesiopolitiikkaa, ja sen tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa ja tukemalla talouden elpymistä, työpaikkojen luomista, innovointia ja kestävää kehitystä. Rahastosta tuetaan EU:n politiikan painopisteitä, erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää.
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoilla (EAFRD) helpotetaan investointeja maaseudun infrastruktuuriin. Monet EU:n maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puutteesta, osaamisvajeesta, liityntäverkkoihin, infrastruktuuriin ja peruspalveluihin tehtyjen investointien vähyydestä ja nuorten maaltamuutosta. Vaikka ohjelmassa ei selkeästi mainita kulttuurihankkeiden tukemista, rahastosta myönnetään tukea maaseudun infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, mikä ei sulje pois kulttuuri-infrastruktuuria.
Yhteenliittymillä pyritään vahvistamaan Euroopan innovointikykyä tehostamalla yhdessä innovointia ja tiedonkulkua korkeakoulutuksen, ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen sekä laajemman sosioekonomisen toimintaympäristön, myös tutkimuksen, keskuudessa.
Kumppanuushankkeiden avulla organisaatiot voivat
- parantaa toimintansa laatua ja tarkoituksenmukaisuutta
- kehittää ja vahvistaa kumppaniverkostojaan
- lisätä valmiuksiaan toimia yhdessä kansainvälisellä tasolla
- vahvistaa toimintansa kansainvälistymistä
- jakaa ja kehittää uusia käytäntöjä ja ideoita
Kumppanuushankkeilla on tarkoitus tukea innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja toteuttaa yhteisiä aloitteita, joilla edistetään yhteistyötä, vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa Euroopan tasolla.
Virtuaalisissa vaihdoissa ihmiset kohtaavat verkon välityksellä.
Niillä edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja pehmeiden taitojen kehittämistä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden, EU:n jäsenmaiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kansalaisten välillä.
Ne toteutetaan pienissä ryhmissä, ja niitä ohjaa aina koulutettu fasilitaattori.
Hankkeet ovat virallisen koulutuksen ulkopuolisia toimintoja, joilla edistetään nuorten osallistumista Euroopan demokraattiseen toimintaan.
Hankkeilla pyritään
Kiertotalous ja elämän laatu -alaohjelmalla pyritään helpottamaan siirtymää kohti kestävää, kiertotalouteen perustuvaa, myrkytöntä, energiatehokasta ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta sekä suojelemaan, ennallistamaan ja parantamaan ympäristön laatua.
Alaohjelmaan kuuluu sekä suoria toimia että tukea näiden tavoitteiden sisällyttämiselle muuhun politiikkaan.
Luova innovointikokeilu ‑toimella (Creative Innovation Lab) kannustetaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita suunnittelemaan ja testaamaan innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, joilla voisi olla pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia useille eri kulttuuri- ja luoville aloille.