Kynžvartin linna sijaitsee Länsi-Tšekissä, ja sitä ympäröi historiallinen 293 hehtaarin laajuinen puisto. Itävallan valtiokansleri prinssi Klemens von Metternich (1773–1859) rakennutti linnan uudelleen 1800-luvun alkupuoliskolla. Hän kartutti merkittävästi Metternichin suvun kokoelmia, erityisesti eurooppalaisittain merkittävää daguerrotyyppien (eli varhaisten valokuvien) kokoelmaa sekä kuriositeettikabinettia. Kokoelmat ovat tähän päivään asti pysyneet yhtenäisinä ja olleet yleisön nähtävillä.

Linna on ollut avoin yleisölle vuodesta 1828. Linna nousi diplomaattiselle näyttämölle vuonna 1840, jolloin siellä tehtiin ehdotus rauhanliitosta. Ehdotuksella oli tärkeä merkitys tilanteessa, jossa etsittiin pysyvää voimasuhteiden tasapainoa Euroopassa.

Koska linnan omistaja, kansleri Metternich, oli tunnettu historiallinen henkilö, Kynžvartin linna on ollut monien eurooppalaisen diplomatian keskusteluiden ja neuvotteluiden näyttämönä. Linna edustaa eurooppalaista diplomatiaa, jonka tavoitteena oli saavuttaa tasapaino tärkeimpien Euroopan valtioiden välillä. Painopiste onkin juuri tämä, pikemmin kuin Metternichin oma henkilökohtainen osuus; viimeksi mainitun roolia on syytä tarkastella kriittisesti.