Arkkitehtitoimistot: Skene Catling de la Peña ja Factum Foundation

Päärahoittaja: Factum Foundation

Ennakoitu valmistumisvuosi: 2026 (hanke jatkuu)

Materiaalit: olemassa olevien puurakenteiden uudelleenkäyttö, paikallisesti hankittu hamppubetoni ja ulkoisten betonikerrosten peruskorjaus

Pinta-ala: 525 m2

Taustatietoja kaupungista/alueesta

Toppilan siilo on yksi Alvar ja Aino Aallon vuonna 1931 Ouluun suunnitteleman Toppilan selluloosatehtaan jäljellä olevista rakennuksista.

Niin kutsutun AaltoSiilon rakennustaiteellinen merkitys tunnistettiin välittömästi. Sen valubetonirakenne on vain 10 cm paksu, mitä pidetään uraauurtavana ja upeana esimerkkinä insinööritieteen ja arkkitehtuurin yhdistämisestä muodon ja funktion välillä.

Tehdas suljettiin 1980-luvulla, ja siilo jätettiin tyhjilleen. Kun alueen kaavaa muutettiin 1990-luvun vaihteessa, siilo listattiin suojeltavaksi valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena.

Suurimmalle osalle tehdasrakennuksista osoitettiin uusi käyttötarkoitus, mutta AaltoSiiloon ei koskettu. Siilo oli ehjä, mutta haavoittuvassa asemassa, kun entinen tehdasalue alkoi yhä selkeämmin muuttua asuinalueeksi.

Siilon käyttötarkoituksen muutos sopii Oulun kulttuuristrategiaan ja arkkitehtuuriohjelmaan, joissa kummassakin pyritään parantamaan rakennettua ympäristöä kaavoituksesta yksittäisten rakennusten hienoimpiin yksityiskohtiin.

Oulun kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. AaltoSiilo on lippulaivahanke ja tulee säilymään kulttuuripääkaupunkivuoden saavutuksena.

Ratkaisu

Elokuussa 2020 arkkitehtitoimisto Skene Catling de la Peña ja Factum Foundation for Digital Technology in Preservation (digitaaliteknologian käyttöä suojelussa edistävä säätiö) hankkivat rakennuksen Oulun kaupunginvaltuustolta.

Yhdessä ne restauroivat siilon tehdäkseen siitä malliesimerkin muiden teollista betonirakennusperintöä edustavien kohteiden suojeluun. Samalla paikallisyhteisölle luodaan elämää sykkivä kohtaamispaikka. Siilo muutetaan julkiseksi monitoimitilaksi, joka toimii ”kuriositeettien kabinettina”. Yleinen sauna, kahvila, kattobaari ja amfiteatteri ulkoilmassa antavat tilaisuuksia ihmisten välisiin kohtaamisiin. Lisäksi tontille rakennetaan uusi, ekologisuudeltaan käänteentekevä tutkimuskeskus.

Yksi hankkeen monimutkaisimmista kohteista oli uuden portaikon asentaminen. Portaikko kulkee olemassa olevan betonirakenteen läpi ja täyttää nykypäivän tiukat esteetöntä kulkua ja paloturvallisuutta koskevat rakennusmääräykset.

Lopputulos on näyttävä portaikko, joka kietoutuu keskushissin ympärille, johdattaa vierailijat rakennuksen eri tasoille ja mukautuu rakennuksen muotoon.

Oulun kaupunki tekee edelleen Factum-säätiön kanssa yhteistyötä siilon suojelemiseksi etenkin auttamalla rahoituksen etsimisessä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hyvän laadun kriteerit (kokonaisuus, paikallisidentiteetti, monimuotoisuus, kauneus)

• Hankkeen avulla siilo on ajanmukaistettu, sille on annettu uusia käyttötarkoituksia ja säilytetty kulttuurin maamerkki maisemassa. Paikalla kehitellyt uudet toiminnat tuottavat uutta sosiaalista ja taloudellista dynamiikkaa. Olemassa olevia puurakenteita käytettiin uudelleen paikalla tai ne kierrätettiin uusien tilojen rakentamiseen, ja paikallisesti hankittua hamppubetonia käytettiin uuden tutkimuskeskuksen rakentamiseen.
• AaltoSiilon käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta rakennuksen historialliseen identiteettiin, vaan sen rakennustaiteellinen merkitys säilyy. AaltoSiilo ei ole ainoastaan rakennustaiteellinen maamerkki, vaan se ilmentää alueen teollista ja taloudellista menneisyyttä ja sitä, miten se on vaikuttanut ympäröivään yhteisöön ja luontoon.
• Rakennus ja siellä järjestettävät näyttelyt ja tapahtumat ovat ylpeyden aihe, luovat paikallisidentiteettiä ja työllisyyttä. Suuremmassa mittakaavassa hanke tarjoaa purkumenetelmän ja rakennusprotokollan paikallisen betonijätteen ja pienten arkkitehtonisten osien uudelleenkäyttöön.
• Aallon työn kauneus ja alkuperäinen luonne säilyvät. Rakennukseen lisättiin veistoksellinen portaikko, joka mukautuu rakennuksen muotoon. Portaikko vie vierailijan innoittavalle matkalle lähelle rakennuksen ulkokuorta. Vierailija pääsee tutustumaan vaikuttavaan rakenteeseen ja matkan varrella olevaan näyttelyyn.

Suunnittelu ja hallinto

Kaikki kumppanit ja yhteisöt, jotka tekevät suoraan yhteistyötä AaltoSiilo-hankkeen toteutuksessa, tapaavat kolmen kuukauden välein:

• Oulun kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto ja kulttuuripalvelut
• Oulun kulttuurisäätiö – Oulu Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026
• Alvar Aalto ‑säätiö
• Factum-säätiö
• arkkitehtitoimisto Skene Catling de la Peña
• insinööritoimistot HRW Structural Design ja Max Fordham Engineers.
• Keskusteluihin on osallistunut yliopistoja, arkkitehtikouluja, Architecture Film Festival ja paikallisia voittoa tavoittelemattomia organisaatioita.

Budjetti ja rahoitus

Hankkeen arvioitu budjetti on 5 miljoonaa euroa: 2 miljoonaa euroa AaltoSiilon restaurointiin ja uuteen käyttötarkoitukseen 3 miljoonaa euroa uuden tutkimuskeskuksen rakentamiseen siilon tontin ja julkisen infrastruktuurin viereen.

Puolet rahoituksesta saadaan kotimaisilta ja kansainvälisiltä säätiöiltä, 10–20 prosenttia Oulun kaupungilta, 10–20 prosenttia Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja 5–10 prosenttia EU:lta.

Siirrettävissä olevat ideat

Suunnitteluun varataan runsaasti aikaa. Kaikkien sidosryhmien annetaan analysoida ja käsitellä perusteellisesti hankkeen kriittiset näkökohdat, ennen kuin rakentaminen aloitetaan.

Työtä tehdään motivoituneen yhteistyökumppanin kanssa. Kumppani on halukas osoittamaan hankkeeseen tarvittavat resurssit (budjetti ja henkilöstö), aloittamaan keskustelun arkkitehdin ja hanketiimin kanssa ja on sitoutunut hankkeen onnistumiseen.

Suunnitellaan vastustamaton rakennustaiteellinen hanke, joka lisää hankkeen kokonaisvaikutusta ja arvoa ihmisille ja maisemalle.