Skip to main content

Culture and Creativity

Arkkitehtuuri

Tällä sivulla on tietoa EU:n toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja arkkitehtuurin välisistä yhteyksistä.
arkkitehtuuria

EU kehittää parhaillaan kestävästi rakennettua ympäristöä koskevaa yhtenäistä ja ihmiskeskeistä lähestymistapaa. Arkkitehtuuri on keskeisessä osassa rakennusten, julkisten tilojen ja kaupunkimaiseman suunnittelussa, sillä ne vaikuttavat kansalaisten elämänlaatuun. 

Kuten Euroopan unionin neuvoston päätelmissä kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 todetaan, arkkitehtuuri on selvästi läpileikkaava ala, ja sitä olisi edistettävä ”alana, joka yhdistää tasapainoisesti kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja tekniset näkökohdat yhteiseksi hyväksi”.

Tämän vuoksi monilla EU:n politiikoilla (kuten rakennus-, energiatehokkuus-, ilmastonmuutos-, tutkimus- ja koheesiopolitiikalla) voidaan osaltaan edistää korkealaatuista rakennettua ympäristöä – myös kulttuuripolitiikalla ja jäljempänä luetelluilla aloitteilla.

Euroopassa on yli puoli miljoonaa arkkitehtiä

Euroopan arkkitehtineuvoston (Architects’ Council of Europe, ACE) vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan EU:n 28 jäsenvaltiossa sekä Norjassa, Serbiassa ja Sveitsissä on yhteensä arviolta 562 000 arkkitehtiä. Alan rakenne on seuraava:

  • 71 prosenttia yrityksistä on yhden hengen yrityksiä
  • 25 prosenttia yrityksistä on 2–5 hengen ryhmittymiä 
  • kolme prosenttia yrityksistä on 6–10 hengen ryhmittymiä.

Sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa näyttää tapahtuvan edistystä, sillä 53 prosenttia kolmekymppisistä arkkitehdeistä on naispuolisia, kun taas viisikymppisistä arkkitehdeistä naisia on 32 prosenttia.

Yritysten oikeudellisen muodon osalta kuva näyttää hieman erilaiselta. Kahden viimeisimmän ACE:n tutkimuksen (2016 ja 2018) mukaan

  • 50–60 prosenttia arkkitehdeistä työskentelee itsenäisinä ammatinharjoittajina
  • 7–10 prosenttia työskentelee henkilöyhtiöissä
  • 20–30 prosenttia on perustanut osakeyhtiön.

EU:n poliittinen kehys: lyhyt katsaus historiaan

2001: Ensimmäinen toimintapolitiikka hahmottuu

Kaupunki- ja maaseutuympäristön arkkitehtuurin laadusta 12 päivänä helmikuuta 2001 annetussa neuvoston päätöslauselmassa todetaan, että uusi arkkitehtuuri on ”huomispäivän perintöä”. Päätöslauselmassa kannustetaan jäsenvaltioita ”edistämään arkkitehtuurin laatua julkisia rakennustöitä koskevalla esimerkillisellä politiikalla” muun muassa rakennerahastojen avulla.

2008: Arkkitehtuurin vaikutus kestävään kehitykseen

Joulukuussa 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä arkkitehtuurista ja kulttuurin vaikutuksesta kestävään kehitykseen kehotettiin valtavirtaistamaan arkkitehtuuria ja lisäämään suuren yleisön tietoisuutta arkkitehtuurin merkityksestä ”korkeatasoisen elinympäristön luomisessa”.

Politiikkaa koskeva tiedonvaihto

Jäsenvaltioilla oli aiemmin mahdollisuus vaihtaa politiikkaa koskevia tietoja arkkitehtuuripolitiikkaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin (European Forum for Architectural Policies, EFAP) puitteissa. Foorumi julkaisi arkkitehtuuripolitiikkaa Euroopassa koskevan kartoituksen vuonna 2012. Viime vuosina korkealaatuisen arkkitehtuurin merkitys Euroopan yhteiskuntien kestävälle kehitykselle on tunnustettu yhä laajemmin.

2018: Korkealaatuinen rakennuskulttuuri ja tavoitteiltaan laaja-alainen päätöksenteko

Eurooppalaiset kulttuuriministerit ja sidosryhmät (kuten ACE) antoivat tammikuussa 2018 Davosin julistuksen ”Towards a High-quality Baukultur for Europe”. Siinä korostettiin kulttuurin keskeistä roolia rakennetussa ympäristössä ja kehotettiin soveltamaan ihmisen muovaamaan ympäristöön yhtenäistä ja laatuun perustuvaa lähestymistapaa (eli ”Baukultur”-rakennuskulttuuria, johon kuuluu arkkitehtuuri, kulttuuriperintö, julkinen tila, maisema ja infrastruktuuri).

Tästä käsitteestä keskustellaan muun muassa EU:n tasolla seuraavien tahojen kanssa:

  • eurooppalaiset arkkitehtuurijohtajat (European Directors of Architecture) (Ranskan kulttuuriministeriö aloitti vuonna 2017 epäviralliset kokoukset politiikan kehittämistä koskevaa tietojenvaihtoa varten)
  • arkkitehtuuripolitiikkaa koskevat eurooppalaiset konferenssit (European Conferences on Architectural Policies, ECAP), joita järjestävät EU:n puheenjohtajana toimivat jäsenvaltiot.

Jäsenvaltioiden arkkitehtuuria käsittelevä asiantuntijaryhmä

Vuodesta 2018 asti tehdyn politiikkaa koskevan työn tuloksena neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2019–2022 säädetään sellaisen jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan avoimen koordinointimenetelmän (OMC) työryhmän perustamisesta, joka käsittelee korkeatasoista arkkitehtuuria ja laadukasta rakennettua ympäristöä kaikille.

Työryhmään osallistuu 35 asiantuntijaa 22 jäsenvaltiosta sekä Sveitsistä ja Norjasta. Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa 2020. Parhaita käytäntöjä ja toimintapolitiikkaa koskevia suosituksia sisältävä raportti julkaistaan vuoden 2021 toisella puoliskolla.

Työryhmä luo synergioita muiden asiaankuuluvien EU:n toimien kanssa. Näitä toimia ovat esimerkiksi rakennettua ympäristöä koskevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvat aloitteet, EU:n kaupunkiagendaan kuuluva kulttuuria ja kulttuuriperintöä koskeva kumppanuus ja Horisontti 2020 ‑ohjelmaan kuuluva Urban Maestro ‑hanke.

Luova Eurooppa ‑ohjelman tuki (korkealaatuiselle) arkkitehtuurille

Palkinnot merkittäville nykyarkkitehtuurin teoksille

Euroopan unioni järjestää Mies van der Rohe ‑säätiön kanssa Luova Eurooppa ‑ohjelman tuella seuraavat kaksi kilpailua, joilla annetaan tunnustusta merkittäville arkkitehtuurin saavutuksille:

1. EU:n Mies van der Rohe ‑nykyarkkitehtuuripalkinto

EU:n Mies van der Rohe ‑nykyarkkitehtuuripalkinto on ollut vuodesta 2001 lähtien EU:n tärkein väline korkealaatuisen arkkitehtuurin esiintuomiseen ja edistämiseen Euroopassa. Kyseessä on kahden vuoden välein järjestettävä kilpailu, jolla tuodaan esiin eri puolilla Eurooppaa rakennettuja merkittäviä arkkitehtonisia töitä. Kilpailussa myönnetään pääpalkinnon (60 000 euroa) lisäksi nuoren arkkitehdin palkinto (20 000 euroa).

2. Young Talent Architecture Award -palkinto vastavalmistuneille arkkitehdeille

Vuonna 2016 perustettiin Young Talent Architecture Award -palkinto (YTAA) täydentämään EU:n nykyarkkitehtuuripalkintoa. YTAA-palkinnolla palkitaan Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden parhaat diplomityöt ja autetaan heitä siirtymään työelämään. ACE, Euroopan arkkitehtikoulutusjärjestö (European Association for Architectural Education, EAAE) ja Venetsian biennaali ovat YTAA-palkinnon virallisia kumppaneita.

YTAA-kilpailuun otettiin mukaan kaksi Aasian maata vuonna 2018 ja kolme Latinalaisen Amerikan maata vuonna 2020. Tarkoituksena on edistää vuoropuhelua nuorten ammattilaisten välillä ympäri maailmaa. Lisäksi vuonna 2020 perustettiin Aasian oma YTAA-kilpailu (johon osallistuivat Etelä-Korea, Intia, Japani ja Kiina).

Verkostot ja foorumit

Euroopan unioni ja Euroopan komissio tukevat Luova Eurooppa ‑ohjelman puitteissa myös seuraavaksi esiteltäviä verkostoa ja foorumia:

Euroopan arkkitehtineuvosto

Euroopan arkkitehtineuvostoon (Architects’ Council of Europe, ACE) kuuluu 43 jäsenorganisaatiota 31 Euroopan maasta: EU:n jäsenvaltioiden, Norjan, Serbian ja Sveitsin kansalliset sääntelyelimet ja ammatilliset edustuselimet.

Sitä tuetaan eurooppalaisena verkostona sen CONNECTARCH-hankkeen (toukokuusta 2017 huhtikuuhun 2021) vuoksi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alan valmiuksia kohdata nykyiset ja tulevat haasteet, joita ovat rajatylittävä ja kansainvälinen liikkuvuus, lisääntynyt kilpailu EU:n ulkopuolelta, mukautuminen digitaalisiin teknologioihin sekä uusien taitojen ja osaamisen hankkiminen. 

ACE osallistuu myös kulttuuriperintöä käsittelevään komission asiantuntijaryhmään ja tukee korkealaatuista arkkitehtuuria käsittelevää OMC-työryhmää. Kansainvälisellä tasolla ACE neuvottelee vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia kolmansien maiden, kuten Kanadan tai Korean tasavallan, kanssa.

Tulevaisuuden arkkitehtuurin foorumi

Luova Eurooppa ‑hankkeella tuetaan myös tulevaisuuden arkkitehtuuria koskevaa Future Architecture Platform ‑foorumia. Kyseessä on ensimmäinen yleiseurooppalainen foorumi, johon kuuluu arkkitehtuurimuseoita, festivaaleja ja tuottajia. Foorumin kautta tuodaan kaupunkien ja arkkitehtuurin tulevaisuutta koskevia ideoita lähemmäs laajempaa yleisöä. Foorumiin kuuluu 26 arkkitehtuurialan organisaatiota 22 maasta, ja sitä koordinoi Ljubljanan arkkitehtuuri- ja designmuseo (Sloveniassa).

Yhteistyöhankkeet

Seuraavat kulttuuriyhteistyöhankkeet ansaitsevat tulla mainituiksi:

Human cities: Challenging the city scale (2014–2018)

Hankkeessa käytetään suunnittelua luovana ja kestävänä työkaluna, jolla voidaan innovoida yhdessä urbaanissa tilassa elävien ihmisten kanssa. Hanketta johtaa ranskalaisessa Saint-Etiennen kaupungissa sijaitseva Cité du design.

Human cities ‑hankkeen vuonna 2020 aloitetussa jatkohankkeessa ”SMOTIES – Creative works with small and remote places” tätä lähestymistapaa sovelletaan kymmeneen pieneen ja kaukaiseen Euroopan paikkaan, joissa sijaitseva aineellinen ja aineeton kulttuuri on vaarassa kadota.

Tbilisin arkkitehtuuribiennaali (2018 ja 2020)

Tbilisin arkkitehtuuribiennaalin perusti vuonna 2018 georgialainen 42 Gradusi ‑järjestö. Ensimmäisessä biennaalissa keskityttiin Tbilisissä ja sen ulkopuolella sijaitsevien asuinalueiden rakennettujen tilojen ja asuintilojen epämuodollisuuteen. Tapahtuman nimi oli ”Buildings Are Not Enough”, ja siinä tarkasteltiin muutosprosesseja ja kaupunkilaisten uusia asumismuotoja, sillä rakennuksia on muutettu sitä mukaa kuin niissä asuvien ihmisten elämä on muuttunut.

Mitä seuraavassa Luova Eurooppa ‑ohjelmassa (2021–2027) on odotettavissa?

Euroopan komission ehdotukseen uudeksi Luova Eurooppa ‑ohjelmaksi (2021–2027) sisältyy alakohtainen tuki arkkitehtuurille. Ehdotetuissa toimissa on tarkoitus keskittyä valmiuksien kehittämiseen, tiedotukseen ja markkinoille pääsyyn.