EU kehittää parhaillaan kestävästi rakennettuun ympäristöön tähtäävää yhtenäistä ja ihmiskeskeistä lähestymistapaa. Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli suunniteltaessa rakennuksia, julkisia tiloja ja kaupunkeja, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua. 

Kuten Euroopan unionin neuvoston päätelmissä kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 todetaan, arkkitehtuuri on selvästi läpileikkaava ala, ja sitä olisi edistettävä ”alana, joka yhdistää tasapainoisesti kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja tekniset näkökohdat yhteiseksi hyväksi”.

Tämän vuoksi monilla EU:n politiikoilla (kuten rakennus-, energiatehokkuus-, ilmastonmuutos-, tutkimus- ja koheesiopolitiikalla) voidaan osaltaan edistää rakennetun ympäristön tasokkuutta. Sitä voidaan parantaa myös kulttuuripolitiikalla ja jäljempänä luetelluilla aloitteilla.

Euroopassa on yli puoli miljoonaa arkkitehtiä

Euroopan arkkitehtineuvoston (Architects’ Council of Europe, ACE) vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan EU:n 28 jäsenvaltiossa sekä Norjassa, Serbiassa ja Sveitsissä on yhteensä arviolta 562 000 arkkitehtiä. Alan rakenne on seuraava:

• 71 prosenttia yrityksistä on yhden hengen yrityksiä
• 25 prosenttia yrityksistä on 2–5 hengen ryhmittymiä 
• 3 prosenttia yrityksistä on 6–10 hengen ryhmittymiä.

Sukupuolten edustus näyttää tasapuolistuvan, sillä kolmekymppisistä arkkitehdeistä 53 prosenttia on naispuolisia, kun taas viisikymppisistä arkkitehdeistä naisia on 32 prosenttia.

Yritysten oikeudellisen muodon osalta kuva näyttää hieman erilaiselta. Kahden viimeisimmän ACE:n tutkimuksen (2016 ja 2018) mukaan

• 50–60 prosenttia arkkitehdeistä työskentelee itsenäisinä ammatinharjoittajina
• 7–10 prosenttia työskentelee henkilöyhtiöissä
• 20–30 prosenttia on perustanut osakeyhtiön.

EU:n poliittinen kehys: lyhyt katsaus historiaan

2001: Ensimmäinen toimintapolitiikka hahmottuu

Kaupunki- ja maaseutuympäristön arkkitehtuurin laadusta 12. helmikuuta 2001 annetussa neuvoston päätöslauselmassa todetaan, että uusi arkkitehtuuri on ”huomispäivän perintöä”. Päätöslauselmassa kannustetaan jäsenvaltioita ”edistämään arkkitehtuurin laatua julkisia rakennustöitä koskevalla esimerkillisellä politiikalla” muun muassa rakennerahastojen avulla.

2008: Arkkitehtuurin vaikutus kestävään kehitykseen

Joulukuussa 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä arkkitehtuurista ja kulttuurin vaikutuksesta kestävään kehitykseen kehotettiin valtavirtaistamaan arkkitehtuuria ja lisäämään suuren yleisön tietoisuutta arkkitehtuurin merkityksestä ”korkeatasoisen elinympäristön luomisessa”.

Politiikkaa koskeva tiedonvaihto

Jäsenvaltioilla oli aiemmin mahdollisuus vaihtaa politiikkaa koskevia tietoja arkkitehtuuripolitiikkaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin (European Forum for Architectural Policies, EFAP) puitteissa. Foorumi julkaisi arkkitehtuuripolitiikkaa Euroopassa koskevan kartoituksen vuonna 2012. Viime vuosina korkealaatuisen arkkitehtuurin merkitys Euroopan yhteiskuntien kestävälle kehitykselle on tunnustettu yhä laajemmin.

2018: Korkealaatuinen rakennuskulttuuri ja tavoitteiltaan laaja-alainen päätöksenteko

Eurooppalaiset kulttuuriministerit ja sidosryhmät (kuten ACE) antoivat tammikuussa 2018 Davosin julistuksen ”Towards a High-quality Baukultur for Europe”. Siinä korostettiin kulttuurin keskeistä roolia rakennetussa ympäristössä, ja ihmisen muovaamaan ympäristöön kehotettiin soveltamaan yhtenäistä ja laatuun perustuvaa lähestymistapaa (eli ”Baukultur”-rakennuskulttuuria, johon kuuluu arkkitehtuuri, kulttuuriperintö, julkinen tila, maisema ja infrastruktuuri)

Tästä käsitteestä keskustellaan muun muassa EU:n tasolla seuraavien tahojen kanssa:

• eurooppalaiset arkkitehtuurijohtajat (European Directors of Architecture) (Ranskan kulttuuriministeriö aloitti vuonna 2017 epäviralliset kokoukset politiikan kehittämistä koskevaa tietojenvaihtoa varten)
• arkkitehtuuripolitiikkaa koskevat eurooppalaiset konferenssit (European Conferences on Architectural Policies, ECAP), joita järjestävät EU:n puheenjohtajana toimivat jäsenvaltiot.

Jäsenvaltioiden arkkitehtuuria käsittelevä asiantuntijaryhmä

Neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2019–2022 säädetään jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan avoimen koordinointimenetelmän (OMC) työryhmän perustamisesta käsittelemään korkeatasoista arkkitehtuuria ja laadukasta rakennettua ympäristöä kaikille.

Työryhmään osallistui 35 asiantuntijaa 22 jäsenvaltiosta sekä Sveitsistä ja Norjasta. Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa 2020.

Euroopan komissio kokosi asiantuntijaryhmän päätelmät 5. lokakuuta 2021 julkaistuun raporttiin yhteisestä arkkitehtuurikulttuurista ja laadukkaaseen elinympäristöön investoimisesta kaikkien hyväksi (”Towards a shared culture of architecture - Investing in a high-quality living environment for everyone”). 

Raportilla pyritään osoittamaan, että tasokkaan asumisympäristön ja sen suunnittelun pitäisi olla toimivaa, ekologista ja taloudellisesti järkevää, mutta sen pitäisi myös täyttää sosiaalisia, kulttuurisia ja psykologisia tarpeita sekä parantaa yleistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Raportti perustuu joukkoon tapaustutkimuksia, ja siinä annetaan suosituksia korkealaatuisen arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön varmistamiseksi.

Asiantuntijatyöryhmä on luonut synergioita muiden asiaankuuluvien EU:n toimien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi rakennettua ympäristöä koskevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvat aloitteet, EU:n kaupunkiagendaan kuuluva kulttuuri- ja kulttuuriperintökumppanuus ja Horisontti 2020 ‑ohjelmaan kuuluva Urban Maestro ‑hanke.

• Lisätietoja raportista:  High-quality architecture and built environment for everyone

Luova Eurooppa ‑ohjelman tuki (korkealaatuiselle) arkkitehtuurille

Palkinnot merkittäville nykyarkkitehtuurin teoksille

Euroopan unioni järjestää Mies van der Rohe ‑säätiön kanssa Luova Eurooppa ‑ohjelman tuella seuraavat kaksi kilpailua, joilla annetaan tunnustusta merkittäville arkkitehtuurin saavutuksille:

1. EU:n Mies van der Rohe ‑nykyarkkitehtuuripalkinto

EU:n Mies van der Rohe ‑nykyarkkitehtuuripalkinto on ollut vuodesta 2001 lähtien EU:n tärkein väline korkealaatuisen arkkitehtuurin esiintuomiseen ja edistämiseen Euroopassa. Kyseessä on kahden vuoden välein järjestettävä kilpailu, jolla tuodaan esiin eri puolilla Eurooppaa rakennettuja merkittäviä arkkitehtonisia töitä. Kilpailussa myönnetään pääpalkinnon (60 000 euroa) lisäksi nuoren arkkitehdin palkinto (20 000 euroa).

• Lisätietoja Mies van der Rohe ‑palkinnosta 

2. Young Talent Architecture Award -palkinto vastavalmistuneille arkkitehdeille

Vuonna 2016 perustettiin Young Talent Architecture Award -palkinto (YTAA) täydentämään EU:n nykyarkkitehtuuripalkintoa. YTAA-palkinnolla palkitaan Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden parhaat diplomityöt ja autetaan heitä siirtymään työelämään. ACE, Euroopan arkkitehtikoulutusjärjestö (European Association for Architectural Education, EAAE) ja Venetsian biennaali ovat YTAA-palkinnon virallisia kumppaneita.

YTAA-kilpailuun otettiin mukaan kaksi Aasian maata vuonna 2018 ja kolme Latinalaisen Amerikan maata vuonna 2020. Tarkoituksena on edistää vuoropuhelua nuorten ammattilaisten välillä ympäri maailmaa. Lisäksi vuonna 2020 perustettiin Aasian oma YTAA-kilpailu (johon osallistuivat Etelä-Korea, Intia, Japani ja Kiina).

• Lisätietoja Young Talent Architecture Award ‑palkinnosta

Verkostot ja foorumit

Euroopan unioni ja Euroopan komissio tukevat Luova Eurooppa ‑ohjelman puitteissa myös seuraavaksi esiteltäviä verkostoa ja foorumia:

Euroopan arkkitehtineuvosto

Euroopan arkkitehtineuvostoon (Architects’ Council of Europe, ACE) kuuluu 43 jäsenorganisaatiota 31 Euroopan maasta: EU:n jäsenvaltioiden, Norjan, Serbian ja Sveitsin kansalliset sääntelyelimet ja ammatilliset edustuselimet.

Sitä tuetaan eurooppalaisena verkostona sen CONNECTARCH-hankkeen (toukokuusta 2017 huhtikuuhun 2021) vuoksi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alan valmiuksia kohdata nykyiset ja tulevat haasteet, joita ovat rajatylittävä ja kansainvälinen liikkuvuus, lisääntynyt kilpailu EU:n ulkopuolelta, mukautuminen digitaalisiin teknologioihin sekä uusien taitojen ja osaamisen hankkiminen. 

ACE osallistuu myös kulttuuriperintöä käsittelevään komission asiantuntijaryhmään ja tukee korkealaatuista arkkitehtuuria käsittelevää OMC-työryhmää. Kansainvälisellä tasolla ACE neuvottelee vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia kolmansien maiden, kuten Kanadan tai Korean tasavallan, kanssa.

Arkkitehtuurifoorumi LINA

Vuonna 2021 perustettu LINA-foorumi (Learning, Interacting and Networking in Architecture) edistää oppimista, vuorovaikutusta ja verkostoitumista arkkitehtuurin alalla. Foorumin perustivat Future Architecture Platformin taustalla olleet laitokset ja organisaatiot vuonna 2021. LINA-foorumin tarkoituksena on antaa tukea aloitteleville arkkitehdeille ja saada arkkitehtien ammattikunta luomaan kestävää ympäristöä.

LINA-foorumilla kootaan yhteen pyrkimyksiä ratkaista ympäristöhaasteita arkkitehtuurin keinoin, ja se tukee ja levittää ideoita, joilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa voidaan toteuttaa. Foorumin toimintamuotoja ovat tutkimus, työpajat, näyttelyt, konferenssit ja julkaisuhankkeet, joiden kautta se konkretisoi uuden eurooppalaisen Bauhausin ajatusta kestävästä arkkitehtuurista.

LINA-foorumi kokoaa yhteen 28 organisaatiota 23:sta Välimeren alueen maasta. Joukossa on useita eurooppalaisia biennaaleja, triennaaleja ja festivaaleja, museoita, tutkimusverkostoja ja laboratorioita sekä kustantamoja ja yliopistoja. Aloitetta koordinoi Ljubljanan yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta.

Yhteistyöhankkeet

Seuraavat kulttuuriyhteistyöhankkeet ansaitsevat tulla mainituiksi:

Human cities: Challenging the city scale (2014–2018)

Hankkeessa käytetään suunnittelua luovana ja kestävänä työkaluna, jolla voidaan innovoida yhdessä urbaanissa tilassa elävien ihmisten kanssa. Hanketta johtaa ranskalaisessa Saint-Etiennen kaupungissa sijaitseva Cité du design.

Human cities ‑hankkeen vuonna 2020 aloitetussa jatkohankkeessa ”SMOTIES – Creative works with small and remote places” tätä lähestymistapaa sovelletaan kymmeneen pieneen ja kaukaiseen Euroopan paikkaan, joissa sijaitseva aineellinen ja aineeton kulttuuri on vaarassa kadota.

Tbilisin arkkitehtuuribiennaali (2018 ja 2020)

Tbilisin arkkitehtuuribiennaalin perusti vuonna 2018 georgialainen 42 Gradusi ‑järjestö. Ensimmäisessä biennaalissa keskityttiin Tbilisissä ja sen ulkopuolella sijaitsevien asuinalueiden rakennettujen tilojen ja asuintilojen epämuodollisuuteen. Tapahtuman nimi oli ”Buildings Are Not Enough”, ja siinä tarkasteltiin muutosprosesseja ja kaupunkilaisten uusia asumismuotoja, sillä rakennuksia on muutettu sitä mukaa kuin niissä asuvien ihmisten elämä on muuttunut.

Mitä seuraavassa Luova Eurooppa -ohjelmassa (2021–2027) on odotettavissa?

Euroopan komission ehdotukseen uudeksi Luova Eurooppa ‑ohjelmaksi (2021–2027) sisältyy alakohtainen tuki arkkitehtuurille. Ehdotetuissa toimissa on tarkoitus keskittyä valmiuksien kehittämiseen, tiedotukseen ja markkinoille pääsyyn.

Creative Europe support to architecture

The Creative Europe programme supports architecture through its different actions and prizes:

• prizes
• Creative Europe Networks and Creative Europe Platforms
• European Cooperation Projects
• sectorial support

EU Prize for Contemporary Architecture

The European Union organises the EU Prize for Contemporary Architecture - Mies van der Rohe Award (EUmies Awards) to recognizing excellence in built works of architecture in Europe (Architecture and Emerging) and final diploma works by recently graduated architects (Young Talent), supported through the Creative Europe programme:

Networks and platforms

The Creative Europe programme supports the following networks and platforms in the architecture sector:

European Cooperation projects

These are the European cooperation projects, that Creative Europe supports between 2021 and 2027, that are worth highlighting:

Sectorial support for architecture

The Creative Europe programme provides sectoral support to architecture and heritage for a quality built environment on top of the actions mentioned above, to address common difficulties the sector encounters.

This support includes capacity-building, promotion of Baukultur, peer learning and audience engagement in order to disseminate high-quality principles in contemporary architecture.