EU kehittää parhaillaan kestävästi rakennettuun ympäristöön tähtäävää yhtenäistä ja ihmiskeskeistä lähestymistapaa. Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli suunniteltaessa rakennuksia, julkisia tiloja ja kaupunkeja, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua.
Kuten Euroopan unionin neuvoston päätelmissä kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 todetaan, arkkitehtuuri on selvästi läpileikkaava ala, ja sitä olisi edistettävä ”alana, joka yhdistää tasapainoisesti kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja tekniset näkökohdat yhteiseksi hyväksi”.
Tämän vuoksi monilla EU:n politiikoilla (kuten rakennus-, energiatehokkuus-, ilmastonmuutos-, tutkimus- ja koheesiopolitiikalla) voidaan osaltaan edistää rakennetun ympäristön tasokkuutta. Sitä voidaan parantaa myös kulttuuripolitiikalla ja jäljempänä luetelluilla aloitteilla.
Euroopassa on yli puoli miljoonaa arkkitehtiä
Euroopan arkkitehtineuvoston (Architects’ Council of Europe, ACE) vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan EU:n 28 jäsenvaltiossa sekä Norjassa, Serbiassa ja Sveitsissä on yhteensä arviolta 562 000 arkkitehtiä. Alan rakenne on seuraava:
- 71 prosenttia yrityksistä on yhden hengen yrityksiä
- 25 prosenttia yrityksistä on 2–5 hengen ryhmittymiä
- 3 prosenttia yrityksistä on 6–10 hengen ryhmittymiä.
Sukupuolten edustus näyttää tasapuolistuvan, sillä kolmekymppisistä arkkitehdeistä 53 prosenttia on naispuolisia, kun taas viisikymppisistä arkkitehdeistä naisia on 32 prosenttia.
Yritysten oikeudellisen muodon osalta kuva näyttää hieman erilaiselta. Kahden viimeisimmän ACE:n tutkimuksen (2016 ja 2018) mukaan
- 50–60 prosenttia arkkitehdeistä työskentelee itsenäisinä ammatinharjoittajina
- 7–10 prosenttia työskentelee henkilöyhtiöissä
- 20–30 prosenttia on perustanut osakeyhtiön.
EU:n poliittinen kehys: lyhyt katsaus historiaan
2001: Ensimmäinen toimintapolitiikka hahmottuu
Kaupunki- ja maaseutuympäristön arkkitehtuurin laadusta 12. helmikuuta 2001 annetussa neuvoston päätöslauselmassa todetaan, että uusi arkkitehtuuri on ”huomispäivän perintöä”. Päätöslauselmassa kannustetaan jäsenvaltioita ”edistämään arkkitehtuurin laatua julkisia rakennustöitä koskevalla esimerkillisellä politiikalla” muun muassa rakennerahastojen avulla.
2008: Arkkitehtuurin vaikutus kestävään kehitykseen
Joulukuussa 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä arkkitehtuurista ja kulttuurin vaikutuksesta kestävään kehitykseen kehotettiin valtavirtaistamaan arkkitehtuuria ja lisäämään suuren yleisön tietoisuutta arkkitehtuurin merkityksestä ”korkeatasoisen elinympäristön luomisessa”.
Politiikkaa koskeva tiedonvaihto
Jäsenvaltioilla oli aiemmin mahdollisuus vaihtaa politiikkaa koskevia tietoja arkkitehtuuripolitiikkaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin (European Forum for Architectural Policies, EFAP) puitteissa. Foorumi julkaisi arkkitehtuuripolitiikkaa Euroopassa koskevan kartoituksen vuonna 2012. Viime vuosina korkealaatuisen arkkitehtuurin merkitys Euroopan yhteiskuntien kestävälle kehitykselle on tunnustettu yhä laajemmin.
2018: Korkealaatuinen rakennuskulttuuri ja tavoitteiltaan laaja-alainen päätöksenteko
Eurooppalaiset kulttuuriministerit ja sidosryhmät (kuten ACE) antoivat tammikuussa 2018 Davosin julistuksen ”Towards a High-quality Baukultur for Europe”. Siinä korostettiin kulttuurin keskeistä roolia rakennetussa ympäristössä, ja ihmisen muovaamaan ympäristöön kehotettiin soveltamaan yhtenäistä ja laatuun perustuvaa lähestymistapaa (eli ”Baukultur”-rakennuskulttuuria, johon kuuluu arkkitehtuuri, kulttuuriperintö, julkinen tila, maisema ja infrastruktuuri)
Tästä käsitteestä keskustellaan muun muassa EU:n tasolla seuraavien tahojen kanssa:
- eurooppalaiset arkkitehtuurijohtajat (European Directors of Architecture) (Ranskan kulttuuriministeriö aloitti vuonna 2017 epäviralliset kokoukset politiikan kehittämistä koskevaa tietojenvaihtoa varten)
- arkkitehtuuripolitiikkaa koskevat eurooppalaiset konferenssit (European Conferences on Architectural Policies, ECAP), joita järjestävät EU:n puheenjohtajana toimivat jäsenvaltiot.
Jäsenvaltioiden arkkitehtuuria käsittelevä asiantuntijaryhmä
Neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2019–2022 säädetään jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan avoimen koordinointimenetelmän (OMC) työryhmän perustamisesta käsittelemään korkeatasoista arkkitehtuuria ja laadukasta rakennettua ympäristöä kaikille.
Työryhmään osallistui 35 asiantuntijaa 22 jäsenvaltiosta sekä Sveitsistä ja Norjasta. Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa 2020.
Euroopan komissio kokosi asiantuntijaryhmän päätelmät 5. lokakuuta 2021 julkaistuun raporttiin yhteisestä arkkitehtuurikulttuurista ja laadukkaaseen elinympäristöön investoimisesta kaikkien hyväksi (”Towards a shared culture of architecture - Investing in a high-quality living environment for everyone”).
Raportilla pyritään osoittamaan, että tasokkaan asumisympäristön ja sen suunnittelun pitäisi olla toimivaa, ekologista ja taloudellisesti järkevää, mutta sen pitäisi myös täyttää sosiaalisia, kulttuurisia ja psykologisia tarpeita sekä parantaa yleistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Raportti perustuu joukkoon tapaustutkimuksia, ja siinä annetaan suosituksia korkealaatuisen arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön varmistamiseksi.
Asiantuntijatyöryhmä on luonut synergioita muiden asiaankuuluvien EU:n toimien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi rakennettua ympäristöä koskevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvat aloitteet, EU:n kaupunkiagendaan kuuluva kulttuuri- ja kulttuuriperintökumppanuus ja Horisontti 2020 ‑ohjelmaan kuuluva Urban Maestro ‑hanke.
- Lisätietoja raportista: High-quality architecture and built environment for everyone
Luova Eurooppa ‑ohjelman tuki (korkealaatuiselle) arkkitehtuurille
Palkinnot merkittäville nykyarkkitehtuurin teoksille
Euroopan unioni järjestää Mies van der Rohe ‑säätiön kanssa Luova Eurooppa ‑ohjelman tuella seuraavat kaksi kilpailua, joilla annetaan tunnustusta merkittäville arkkitehtuurin saavutuksille:
1. EU:n Mies van der Rohe ‑nykyarkkitehtuuripalkinto
EU:n Mies van der Rohe ‑nykyarkkitehtuuripalkinto on ollut vuodesta 2001 lähtien EU:n tärkein väline korkealaatuisen arkkitehtuurin esiintuomiseen ja edistämiseen Euroopassa. Kyseessä on kahden vuoden välein järjestettävä kilpailu, jolla tuodaan esiin eri puolilla Eurooppaa rakennettuja merkittäviä arkkitehtonisia töitä. Kilpailussa myönnetään pääpalkinnon (60 000 euroa) lisäksi nuoren arkkitehdin palkinto (20 000 euroa).
- Lisätietoja Mies van der Rohe ‑palkinnosta
2. Young Talent Architecture Award -palkinto vastavalmistuneille arkkitehdeille
Vuonna 2016 perustettiin Young Talent Architecture Award -palkinto (YTAA) täydentämään EU:n nykyarkkitehtuuripalkintoa. YTAA-palkinnolla palkitaan Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden parhaat diplomityöt ja autetaan heitä siirtymään työelämään. ACE, Euroopan arkkitehtikoulutusjärjestö (European Association for Architectural Education, EAAE) ja Venetsian biennaali ovat YTAA-palkinnon virallisia kumppaneita.
YTAA-kilpailuun otettiin mukaan kaksi Aasian maata vuonna 2018 ja kolme Latinalaisen Amerikan maata vuonna 2020. Tarkoituksena on edistää vuoropuhelua nuorten ammattilaisten välillä ympäri maailmaa. Lisäksi vuonna 2020 perustettiin Aasian oma YTAA-kilpailu (johon osallistuivat Etelä-Korea, Intia, Japani ja Kiina).
- Lisätietoja Young Talent Architecture Award ‑palkinnosta
Verkostot ja foorumit
Euroopan unioni ja Euroopan komissio tukevat Luova Eurooppa ‑ohjelman puitteissa myös seuraavaksi esiteltäviä verkostoa ja foorumia:
Euroopan arkkitehtineuvosto
Euroopan arkkitehtineuvostoon (Architects’ Council of Europe, ACE) kuuluu 43 jäsenorganisaatiota 31 Euroopan maasta: EU:n jäsenvaltioiden, Norjan, Serbian ja Sveitsin kansalliset sääntelyelimet ja ammatilliset edustuselimet.
Sitä tuetaan eurooppalaisena verkostona sen CONNECTARCH-hankkeen (toukokuusta 2017 huhtikuuhun 2021) vuoksi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alan valmiuksia kohdata nykyiset ja tulevat haasteet, joita ovat rajatylittävä ja kansainvälinen liikkuvuus, lisääntynyt kilpailu EU:n ulkopuolelta, mukautuminen digitaalisiin teknologioihin sekä uusien taitojen ja osaamisen hankkiminen.
ACE osallistuu myös kulttuuriperintöä käsittelevään komission asiantuntijaryhmään ja tukee korkealaatuista arkkitehtuuria käsittelevää OMC-työryhmää. Kansainvälisellä tasolla ACE neuvottelee vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia kolmansien maiden, kuten Kanadan tai Korean tasavallan, kanssa.
Arkkitehtuurifoorumi LINA
Vuonna 2021 perustettu LINA-foorumi (Learning, Interacting and Networking in Architecture) edistää oppimista, vuorovaikutusta ja verkostoitumista arkkitehtuurin alalla. Foorumin perustivat Future Architecture Platformin taustalla olleet laitokset ja organisaatiot vuonna 2021. LINA-foorumin tarkoituksena on antaa tukea aloitteleville arkkitehdeille ja saada arkkitehtien ammattikunta luomaan kestävää ympäristöä.
LINA-foorumilla kootaan yhteen pyrkimyksiä ratkaista ympäristöhaasteita arkkitehtuurin keinoin, ja se tukee ja levittää ideoita, joilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa voidaan toteuttaa. Foorumin toimintamuotoja ovat tutkimus, työpajat, näyttelyt, konferenssit ja julkaisuhankkeet, joiden kautta se konkretisoi uuden eurooppalaisen Bauhausin ajatusta kestävästä arkkitehtuurista.
LINA-foorumi kokoaa yhteen 28 organisaatiota 23:sta Välimeren alueen maasta. Joukossa on useita eurooppalaisia biennaaleja, triennaaleja ja festivaaleja, museoita, tutkimusverkostoja ja laboratorioita sekä kustantamoja ja yliopistoja. Aloitetta koordinoi Ljubljanan yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta.
Yhteistyöhankkeet
Seuraavat kulttuuriyhteistyöhankkeet ansaitsevat tulla mainituiksi:
Human cities: Challenging the city scale (2014–2018)
Hankkeessa käytetään suunnittelua luovana ja kestävänä työkaluna, jolla voidaan innovoida yhdessä urbaanissa tilassa elävien ihmisten kanssa. Hanketta johtaa ranskalaisessa Saint-Etiennen kaupungissa sijaitseva Cité du design.
Human cities ‑hankkeen vuonna 2020 aloitetussa jatkohankkeessa ”SMOTIES – Creative works with small and remote places” tätä lähestymistapaa sovelletaan kymmeneen pieneen ja kaukaiseen Euroopan paikkaan, joissa sijaitseva aineellinen ja aineeton kulttuuri on vaarassa kadota.
Tbilisin arkkitehtuuribiennaali (2018 ja 2020)
Tbilisin arkkitehtuuribiennaalin perusti vuonna 2018 georgialainen 42 Gradusi ‑järjestö. Ensimmäisessä biennaalissa keskityttiin Tbilisissä ja sen ulkopuolella sijaitsevien asuinalueiden rakennettujen tilojen ja asuintilojen epämuodollisuuteen. Tapahtuman nimi oli ”Buildings Are Not Enough”, ja siinä tarkasteltiin muutosprosesseja ja kaupunkilaisten uusia asumismuotoja, sillä rakennuksia on muutettu sitä mukaa kuin niissä asuvien ihmisten elämä on muuttunut.
Mitä seuraavassa Luova Eurooppa -ohjelmassa (2021–2027) on odotettavissa?
Euroopan komission ehdotukseen uudeksi Luova Eurooppa ‑ohjelmaksi (2021–2027) sisältyy alakohtainen tuki arkkitehtuurille. Ehdotetuissa toimissa on tarkoitus keskittyä valmiuksien kehittämiseen, tiedotukseen ja markkinoille pääsyyn.
-
2024
The Architects’ Council of Europe's study Architecture Policies in Europe, supported by Creative Europe, offers an updated overview of the actors, policies, tools, and initiatives promoting high-quality architecture and Baukultur in Europe.
It details the origins and spread of architectural policies, key institutional actors, policy approaches, and examples of initiatives enhancing design quality.
-
2023
Five years after the adoption of the Davos Declaration, a second Conference of European Ministers of Culture under the title “Common Good – Shared Responsibility” took place.
Ministers discussed with representatives of the private sector how to achieve together high-quality Baukultur for Europe. As an outcome, the Davos Baukultur Alliance united Baukultur actors from the public and private sectors and civil society.
-
2021
The Report Towards a shared culture of architecture – Investing in a high-quality living environment for everyone recommends ensuring high-quality architecture and built environment.
The report is the outcome of a Member State expert group, who proposes key criteria to assess the quality of places as well as policy recommendations to create a shared culture of architecture report-provides-recommendations-to-ensure-high-quality-architecture-and-built-environment.
The group was formed under the Council Work Plan for Culture 2019-2022.
-
2018
The European Ministers of Culture and stakeholders adopted the Davos Declaration “Towards a High-quality Baukultur for Europe” in January 2018. It highlighted the central role of culture in the built environment and called for an integrated and quality-based approach to the environment shaped by man.
The concept of Baukultur includes architecture, heritage, public space, landscape and infrastructure.
-
2017
The French Ministry of Culture organised an informal meeting of the European Directors of Architecture (EDAP) in 2017 to the discuss the concept of Baukultur and to exchange good practices among the EDAP.
Since then, EDAP gather under each Presidency of the Council of the European Union.
-
2012
The European Forum for Architectural Policies (EFAP), an international network devoted to foster and promote architecture and architectural policies in Europe, allowed for policy exchange among EU countries and published a Survey on Architectural Policies in Europe in 2012.
-
2008
The Council conclusions on architecture: culture's contribution to sustainable development in December 2008 called for the mainstreaming and awareness-raising of architecture’s contribution to a “high-quality living environment”.
In the same document, the Council calls on EU countries to “make allowance for architecture and its specific features, in particular its cultural aspects, in all relevant policies, especially in research, economic and social cohesion, sustainable development and education policies”.
-
2007
In May, European ministers responsible for urban development approved the Leipzig Charter of Sustainable European Cities, which mentions the important role that quality of public spaces, man-made landscapes and architecture play in the living conditions of urban populations.
-
2001
The Council Resolution on architectural quality in urban and rural environments of 12 February 2001 flagged new architecture as 'the heritage of tomorrow'.
It encouraged EU countries to promote architectural quality by means of exemplary public building policies, including through the Structural Funds.
-
1985
The EU Directive on the Mutual recognition of diplomas, certificates and other evidence of formal qualifications in architecture, approved in 1985 was the first official document on architectural policy at European level.
Creative Europe support to architecture
The Creative Europe programme supports architecture through its different actions:
- EU Prize for Contemporary Architecture
- Creative Europe Networks and Creative Europe Platforms
- European Cooperation Projects
- Sectorial support
EU Prize for Contemporary Architecture
The European Union organises the EU Prize for Contemporary Architecture - Mies van der Rohe Award (EUmies Awards) to recognise excellence in built works of architecture in Europe (Architecture and Emerging) and final diploma works by recently graduated architects (Young Talent), supported through the Creative Europe programme:
Networks and platforms
The Creative Europe programme supports the following networks and platforms in the architecture sector:
European Cooperation projects
These are the European cooperation projects, that Creative Europe supports between 2021 and 2027, that are worth highlighting:
Sectorial support for architecture
The Creative Europe programme provides sectoral support to architecture and heritage for a quality built environment on top of the actions mentioned above, to address common difficulties the sector encounters.
This support includes capacity-building, promotion of Baukultur, peer learning and audience engagement in order to disseminate high-quality principles in contemporary architecture.