Sodanaikainen hautausmaa nro 123 perustettiin vuonna 1918 Pustkin kukkulalle. Paikalla käytiin yksi suurimmista ensimmäisen maailmansodan itärintaman taisteluista Itävalta-Unkarin ja Saksan armeijoiden sekä Venäjän armeijan välillä: Gorlicen tai toiselta nimeltään itäisen Verdunin taistelu. Hautausmaa on viimeinen leposija näiden kolmen armeijan sotilaille. Sotilaat olivat kotoisin alueilta, jotka kuuluvat nykyisin Itävaltaan, Unkariin, Saksaan, Puolaan, Ukrainaan, Venäjään ja Sloveniaan, ja heillä oli erilaiset uskonnolliset ja kielelliset taustat.
Ensimmäisen maailmansodan itärintaman hautausmaa nro 123 ilmentää muistopaikkana ekumeenisuuden ajatusta: kaatuneita kohdellaan siellä tasavertaisina riippumatta siitä, mihin sotilaalliseen, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään he kuuluivat.