Kulttuurialan työsuunnitelmassa (2015–2018) mainitaan kulttuuriala ja luovat alat, luova talous ja innovointi yhtenä neljästä kulttuurialan päätöksentekoa koskevasta yhteistyön painopisteestä. Euroopan uudessa kulttuuriohjelmassa ja kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2019–2022 korostetaan kulttuurialan ja luovien alojen merkitystä innovoinnille, työpaikkojen luomiselle, yhteenkuuluvuudelle ja hyvinvoinnille yhteiskunnissa.
Kulttuuriala ja luovat alat toimivat omissa toimintaympäristöissään eli ekosysteemeissä. Ekosysteemiajattelun keskiössä on ajatus, että kulttuurialan ja luovien alojen toiminta on tiiviisti sidoksissa niitä lähellä oleviin aloihin ja toisaalta täysin eri aloihin, ja lisäksi niiden toiminta voi olla monialaista. Tämä mainitaan avoimen koordinointimenetelmän asiantuntijaryhmän raportissa ”The role of public policies in developing entrepreneurial and innovation potential of the cultural and creative sectors”.
Kulttuurialan ja luovien alojen toimintaympäristöt ovat hedelmällistä maaperää innovaatioille, erityisesti sellaisille, jotka sopivat yhä enenevässä määrin tunnustettuun entistä laajempaan innovaation käsitteeseen. Siihen kuuluu luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (STEM-alat) perustuvien puhtaasti teknisten innovaatioiden lisäksi myös taideala sekä sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen innovointiin liittyviä näkökohtia. Tämä lähestymistapa näkyy uusissa ohjelmissa, joissa kulttuurialalla ja luovilla aloilla on keskeinen rooli. Näitä ovat Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma ja kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskeva ohjelma.
EU:n tuki ja yhteiskehittäminen
Euroopan komissio keskittyy toimintaympäristöä koskevaan lähestymistapaan, jolla tuetaan taiteilijoita sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia ja eurooppalaista sisältöä erilaisten aloitteiden avulla. Tähän sisältyy myös esimerkiksi Luova Eurooppa ‑ohjelmasta ja muista EU:n rahoitusvälineistä tarjottava rahoitus.
EU:n rahoittamassa kulttuurialan ja luovien alojen politiikkaa koskevassa FLIP-hankkeessa (”Finance, Learning, Innovation and Patenting”) tarkastellaan uudelleen toimintaympäristöä koskevaa lähestymistapaa. Hankkeen avulla järjestettiin tammikuussa 2020 arviointikonferenssi, jossa komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijat tarkastelivat rahoitusta, innovaatioita ja muita kulttuurialalle ja luoville aloille tärkeitä aiheita. Konferenssin päätelmät (PDF-asiakirja).
Tietojen jakaminen
Creatives Unite ‑foorumilla on lisätietoja kulttuurialasta ja luovista aloista. Toimintapoliittiset kokeilut ja yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen ja hyvien käytäntöjen vaihto kansalaisyhteiskunnan kanssa (Voices of Culture ‑vuoropuhelu) sekä muut vertaisoppimistoimet luovuuskeskusten kanssa (kuten kaupunkien ja alueiden eurooppalaisten luovuuskeskusten verkosto) auttavat muodostamaan toimintapolitiikkoja kulttuurialan ja luovien alojen toimintaympäristöjä varten.
Työolot
Komissio käynnisti kaudelle 2019–2022 laaditun kulttuurialan työsuunnitelman toteuttamista varten taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten työoloja koskevan selvityksen. Sen jälkeen kutsutaan koolle avoimen koordinointimenetelmän asiantuntijaryhmä ja järjestetään Voices of Culture ‑vuoropuhelu, joissa molemmissa käsitellään taiteilijoiden työoloja. Nämä toimet perustuvat aiempiin aloitteisiin, kuten vuoden 2012 avoimen koordinointimenetelmän työryhmän raporttiin, jossa ehdotettiin pääperiaatteita taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta tukevalle vahvalle kehykselle (arviointikokous järjestettiin vuonna 2016). Lisäksi Euroopan parlamentti laati vuonna 2006 selvityksen taiteilijoiden asemasta Euroopassa, ja vuonna 2018 innovaatioita ja yrittäjyyttä kulttuurialalla ja luovilla aloilla käsittelevä avoimen koordinointimenetelmän työryhmä suositteli kiinnittämään enemmän huomiota työoloihin.
Laajempi rahoitus ja sääntely
EU rahoittaa toimintaympäristöjä erilaisten ohjelmien kautta. Näitä ovat esimerkiksi Luova Eurooppa ‑ohjelma, Horisontti 2020 ‑ohjelma, COSME-ohjelma (mukaan lukien Erasmus nuorille yrittäjille ‑ohjelma) ja Euroopan rakenne- ja investointirahastot.
EU:n sääntely-ympäristö, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien tarkistus digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puitteissa, vaikuttaa myös kulttuurialan ja luovien alojen kehitykseen niiden toimintatapojen sekä näyttöön perustuvan poliittisen päätöksenteon osalta.