Muistopaikka Łambinowicessa koostuu useista ”muistiperinnön tien” varrella olevista paikoista: vanha sotilashautausmaa, entisten vankileirien (Stalag VIII B (344) ja 318/VIII F (344) Lamsdorf) alueet, neuvostosotavankien hautausmaa, entisen työleirin ja sen hautausmaan alue sekä sotavankien keskusmuseo.

Museo perustettiin vuonna 1964 tutkimaan vuosina 1870–71 käydyn Ranskan–Preussin sodan aikana perustettuja leirejä ja niiden sotavankeihin liittyviä kysymyksiä. Leirejä käytettiin myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Yli 7 000 sotavankia, jotka edustavat useita Euroopan kansallisuuksia, on haudattu vanhalle hautausmaalle. Toisen maailmansodan aikana leireille vangittiin useita natsien vastustajia ja vapaustaistelijoita. Sotien jälkeen leireillä majoitettiin siviilejä.

Łambinowicen muistopaikalla on kansainvälisestikin suurta merkitystä, koska leirejä käyttivät eri valtiot ja koska itse sotavangit olivat lähtöisin eri maista. Muistopaikka todistaa tuhansien eurooppalaisten kokemuksista Euroopan historian merkittävissä vaiheissa, Ranskan-Preussin sodasta toisen maailmansodan jälkeisiin suuriin muuttoliikkeisiin. Sillä on tärkeä merkitys muistettaessa, tutkittaessa – sekä yleistajuisen että vertailevan tutkimuksen puitteissa – ja tulkittaessa näitä Euroopan historian vähemmän tunnettuja osia. Hakemuksessa korostuu tarve tarkastella eri näkökulmia ja luoda yhteys nykytilanteeseen.