Arkkitehtitoimistot: bfstudio-architects, arkkitehdit Benita Braun-Feldweg ja Matthias Muffert; ARGE ifau ja Heide & von Beckerath architects; Deadline architects ja Griffin Jürgens GbR; kaupunkiarkkitehtuurin tutkimus: bbzl böhm benfer zahiri landschaften städtebau 

Päärahoittaja: Berliinin osavaltio (Senatsverwaltung für Stadtentwicklung, Bauen und Wohne eli kaupunkialueiden kehittämisen, rakentamisen ja asuntotuotannon osasto) ja Saksan valtio 

Valmistumisvuosi: 2018

Pinta-ala: 13 000 m²  

Palkinnot:  

• Deutscher Städtebaupreis 2020  
• Berlin Award 2021 
• Metropolenhaus: Deutscher Bauherrenpreis 2020 
• FIABCI-Germany Prix d’Excellence Award 2019 
• German Design Award 2020 
• German Housing Award 2020 

Taustatietoja kaupungista/alueesta

Entisellä Blumengroßmarktilla (kukkatorilla) sijaitsevan Jüdischen Akademie ‑keskuksen ympärillä oleva joutomaa Berliinin keskustassa tarjosi mahdollisuuden muuntaa sosiaalisesti epämääräiseksi leimautunut asuinalue monimuotoiseksi kaupunkialueeksi. Työn taustalla oli monimuotoisen kaupungin ihanne, jotta erilaisten toimijoiden yhteiselo olisi helpompaa. Toimintamalli perustui yhdessä luomiseen. 

Hankkeella oli erityisesti alueeseen liittyviä haasteita, kuten sen sijainti kantakaupungin laitamilla entisen Berliinin muurin vuoksi. Kaupunkiympäristössä luovimista vaikeutti entisestään kaavoitusmääräysten ja arkkitehtien vaaliman rakennustaiteellisen vapauden vastakkainasettelu. 

Lisäksi kaupunkialueen kehittäminen oli keskeytynyt, ja alueella eli rinnan kaksi yhteisöä, toisaalta museoita sekä muita kulttuurilaitoksia ja koulutusyksikköjä, toisaalta pääosin maahanmuuttajaväestöä. 

Alue oli myös sosiaalisesti heikossa asemassa, sillä väestöstä suurella osalla (noin 70 prosentilla) oli maahanmuuttajatausta, mihin usein yhdistyi alempi koulutus- ja tulotaso. 

Ratkaisu

Paikallisyhteisö ja kaupunginosan hallinto muotoilivat vuonna 2010 yhdessä kaupunkialueen strategisen kehittämiskonseptin, jonka nimeksi annettiin Kunst- und Kreativ-Quartier (KuKQ, luova taidekortteli). Tavoitteena oli integroida Berliinin uusi kukoistava luova yhteisö asuinalueelle, jolla asui maahanmuuttajaväestöä, aiheuttamatta sosiaalisia ristiriitoja, väestön siirtymistä muualle tai asuinalueen keskiluokkaistumista. Kaupunki laati suunnitelman entisen kukkatorin paikan muuntamiseksi eläväksi asuinalueeksi. Kaupunki käynnisti kehittämiskonseptia koskevan kilpailun, jossa painopisteessä olivat yhteiset tilat sosiaalista vuorovaikutusta varten, monikäyttöisyys ja uudet rakennustyypit. 

Kilpailun voittivat kolme yhteisinvestointeja tekevää ryhmää, joilla oli yhteistoiminnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita. Ne muodostivat yhdessä rakennuspaikkaa kehittämään PxB-hankeryhmän, joka teki läheistä yhteistyötä kaupunginosan ja Berliinin senaatin kanssa. 

Kukkatorin hallia ympäröivät nykyisin arkkitehtonisesti kauniit rakennukset, joissa järjestetään monenlaista ohjelmaa ja joissa on viihtyisiä julkisia tiloja. Kolmessa uudessa rakennuksessa on asuntoja, ateljeita, liiketiloja, yhteisiä työtiloja, toimistoja, verstas-, kokous- ja vierasmajoitustiloja, kesäkeittiö, tapahtumatila, galleria, kahvila, kauppoja ja ravintola. Sosiaaliset organisaatiot käyttävät osaa tiloista omistajina tai vuokralaisina alennetulla vuokralla tai maksutta. 

Hyvän laadun kriteerit (kokonaisuus, paikallisidentiteetti, monimuotoisuus, kauneus)

• Hanke on malliesimerkki siitä, miten kunnalliset sidosryhmät, yleistä etua koskevien kriteerien mukaisesti valitut yksityiset investoijat ja paikalliset asukkaat tekevät järkevää yhteistyötä. Ne ovat yhdessä hoitaneet luovaa ja osallistavaa suunnittelu- ja toteutusprosessia. 
• PxB, Berliinin senaatti ja kaupunginosa kehittivät erilaisia välineitä yhteistyöhön. Rakennuspaikan kehittämissopimuksella PxB sitoutui rahoittamaan osahankkeita, nuorison vaikutusvallan lisäämistä, kansalaisten osallistumista ja tapahtumia. Hyväksyntäprosessin yhteydessä järjestettiin neljä työpajaa, joissa käsiteltiin kaupunkisuunnittelua, kaupallisia ja julkisia tiloja, arkkitehtuuria ja asuinalueen yhdentymistä. Kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtonisia kysymyksiä käsittelemään perustettiin neuvoa-antava lautakunta. 
• Blumengroßmarktin kohderyhmää ovat nuoret, maahanmuuttajataustaiset, ikääntyneet ja työttömät, ja siksi tilaa annetaan osallistavalle asumiselle ja väliaikaisille hankkeille sekä kulttuuri- ja koulutustoimintaan. 
• Feldfünf-kulttuurifoorumi hallinnoi yhteisön tiloja Metropolenhaus-rakennuksen pohjakerroksessa, jossa yhteisö johtaa vuoropuhelua taiteen, arkkitehtuurin ja arkielämän välillä. 

Hallinto ja johtaminen

Yksi henkilö kustakin seuraavista organisaatioista: Friedrichshain-Kreuzbergin kaupunginosa, Berliner Großmarkt GmbH, Stiftung Jüdisches Museum Berlin (Berliinin juutalaismuseon säätiö), Senatsverwaltung für Stadtentwicklung, Bauen und Wohne. 

Kulttuurifoorumin hallintoon tarvitaan noin kahdeksan henkilöä (noin 1,5 kokoaikavastaavaa ynnä vapaaehtoistyö).  

Budjetti ja rahoitus

• Kolmen rakennuksen rakentamiseen käytettiin 75 miljoonaa euroa yksityisiä varoja. Tämä on Saksassa rahoitusmäärältään toistaiseksi suurin yhteistoiminnallinen kaupunkialueen kehittämishanke. 
• Avoimien tilojen, katujen, Besselparkin ja Enckestraßen uudelleen suunnitteluun ja muuntamiseen tarvittiin 4 240 000 euroa. Rahoitus järjestettiin seuraavista yhteisistä kansallis-alueellis-kunnallisista ohjelmista: ”Kaupunkiperinnön suojelu”, ”Elinvoimaisia keskustoja ja asuinalueita” ja ”Kaupunkien vihreä tulevaisuus”. 
• PxB-ryhmä antoi rahoitusta 90 000 euroa kansalaisten sitouttamiseen ja aktivointiin sekä tapahtumiin. 
• Metropolenhaus Groundfloor Society rahoittaa Feldfünfin kulttuurihallintohenkilöstöä 60 000 eurolla vuodessa.  

Siirrettävissä olevat ideat

Hankkeesta on saatu useita tärkeitä opettavaisia kokemuksia:  

• Asukkaiden siirtyminen muualle ja alueen keskiluokkaistuminen voidaan välttää toimintamallilla, joka perustuu harkittuun konseptiin ja johon sidosryhmät osallistuvat, vaikka rahoitus olisi yksityistäkin. 
• Yhteiseen hyvään suuntautuvien rahoitusmallien ja yhteisrahoituksen avulla voidaan pitää yllä muita kuin liiketiloja sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin.  
• Kaupunkialueiden tehokas yhteistoiminnallinen kehittäminen perustuu yhteistyöhön ja yhteiseen visioon, ja siinä on mukana sekä ylhäältä ruohonjuuritasolle että päinvastoin eteneviä prosesseja.

Kaupungin kolme vinkkiä: 

• Kun julkinen kiinteistö laitetaan myyntiin, haetaan lupaa valvoa asiaankuuluvassa määrin sijoittajien valintamenettelyä yhteistä etua koskevien näkökohtien mukaisesti. 
• Valmistellaan strateginen kehys, jolla kannustetaan luomaan sosiaalisesti ja toiminnallisesti monikäyttöisiä julkisia ja yksityisiä tiloja. Kilpailujen voittajat valitaan parhaan kehittämiskonseptin eikä halvimman hinnan perusteella.  
• Työtä tehdään niiden ihmisten, instituutioiden ja yhdistysten kanssa, jotka jo ovat paikalla, koska he tuntevat paikan ja sen ihmiset, samoin kuin alueen haasteet.